Vaasan ja Uumajan välillä liikennöi kohta uusi matkustaja-alus, joka käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua (LNG) tai biokaasua.
Avainsana: hiilidioksidi
Wärtsilä ja Vantaan Energia suunnittelevat Suomen suurinta Power-to-Gas-laitosta. Tällainen laitos tuottaa synteettistä metaania hiilidioksidista ja vedystä. Tässä tapauksessa hiilidioksidi saataisiin jätelaitoksen savukaasuista. Vety puolestaan saataisiin hajottamalla vesi alkuaineikseen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön avulla. Laitoksen olisi tarkoitus tuottaa synteettistä metaania 10 MW:n polttoaineteholla.
Sachin Kochrekar Turun yliopistosta on voittanut ensimmäistä kertaa järjestettävän Millennium Pitching -kilpailun, jossa kilpailevat tohtorikouluttavien ratkaisut aikamme suuriin haasteisiin.
Keskittävä aurinkovoima
Keskittävä aurinkovoima (concentrated solar power; CSP) on eräs varteenotettava teknologia hiilidioksidittomaan energiantuotantoon. CSP-menetelmällä auringon säteilyenergiaa konsentroidaan lukuisien peilien avulla yksittäiseen torniin, jonka sisällä oleva sulasuola (molten salt) kuumenee jopa lähemmäs tuhatta celsiusastetta. Sulasuolaan varastoidulla energialla tuotetaan vesihöyryä, joka puolestaan pyörittää höyryturbiinia. Sähköä saadaan turbiinin pyörittämästä generaattorista. Sulasuolateknologian avulla aurinkoenergiaa voidaan varastoida yön yli tapahtuvaa sähköntuotantoa varten ja saadaan pidettyä järjestelmä käynnissä 24/7.
Viking Line vastaanotti 10.1.2013 Viking Grace-aluksen. Laiva on rakennettu STX:n Turun telakalla. Viking Grace on maailman ensimmäinen suuri matkustaja-alus, joka käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua. Maakaasu on erittäin ympäristöystävällinen polttoainevalinta verrattuna perinteisimpiin laivojen polttoaineisiin. Maakaasua käytettäessä rikkipäästöjä ei käytännössä synny lainkaan. Typpi- ja hiukkaspäästöt vähenevät huimat 85 prosenttia ja kasvihuonepäästöt 15 prosenttia.
Laiva aloittaa liikennöinnin Turun ja Tukholman välillä 15.1.2013.
Lähde: http://www.vikingline.com
Berkeley Labin tutkijoiden mukaan kohtalaisen korkea sisäilman hiilidioksidipitoisuus voi merkittävästi heikentää ihmisten päätöksenteon tehokkuutta. Tulokset olivat yllättäviä ja niillä saattaa olla merkitystä koulujen ja muiden tiheästi miehitettyjen tilojen suhteen.
Levästä voidaan valmistaa metaania EPFL:ssä ja Paul Scherrer Instituutissa kehitetyllä teknologialla. Fotobioreaktorissa kasvatettu leväbiomassa muutetaan SunCHem-nimisellä katalyyttisellä hydrotermisella kaasutuksella metaaniksi.
Geneettisesti muokattu eliö voi muuntaa hiilidioksidin tai jätteen bensiinin kanssa yhteensopivaksi liikennepolttoaineeksi.
Vetyä pidetään kiinnostavana polttoaineena, koska se voidaan tehokkaasti muuntaa energiaksi ilman että muodostuu myrkyllisiä yhdisteitä tai kasvihuonekaasuja. Vetypolttoaineen ongelmakohtia ovat sen varastointi ja kuljetus.
Maailman laajuinen energiankulutus tulee vähintään kaksinkertaistumaan seuraavan vuosisadan aikana. Tänä päivänä 80% käytetystä energiasta on tuotettu fossiilisista polttoaineista. Ihmisperäisen ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi onkin tärkeää siirtyä fossiilisista energiasta kohti aurinkopohjaisia järjestelmiä. Tällaisessa energiantuotannossa on suuri merkitys tehokkaalla energian varastoinnilla, jolla ratkaistaan energiamuotoon liittyvät epäsäännöllisyystekijät. Aurinkoenergia voidaan varastoida kemiallisena energiana, mistä ensimmäisenä tulee mieleen veden hajottaminen aurinkosähköllä elektrolyysin avulla vedyksi. Valitettavasti vedyn kuljetukseen ja varastointiin liittyy suuria ongelmia. Alkoholeilla ja nestemäisillä hiilivedyillä ei ole vastaavia ongelmia. Erityisesti nestemäiset hiilivedyt soveltuvat aurinkopolttoaineeksi niiden korkean energiatiheyden vuoksi.