Kategoriat
biologia kemia lääketiede

CRISPR/Cas9-genominmuokkausmenetelmän kehittäjät saivat vuoden 2020 kemian Nobel-palkinnon

Geenisakset

Vuoden 2020 kemian Nobel-palkinnon saivat Emmanuelle Charpentier ja Jennifer A. Doudna, jotka ovat löytäneet yhden geeniteknologian huikeimmista työkaluista: CRISPR/Cas9-genominmuokkausmenetelmän. Menetelmän, jota geenisaksiksikin kutsutaan, avulla tutkijat voivat muuttaa erittäin tarkasti eläinten, kasvien ja mikro-organismien DNA:ta. Teknologialla on vallankumouksellinen vaikutus biotieteisiin. Sitä voidaan käyttää uudenlaisiin syöpähoitoihin ja perinnöllisten sairauksien parantamiseen.

Kategoriat
biologia lääketiede

Puutiaisten levinneisyys ja niiden kantamat taudinaiheuttajat selvitettiin

Puutiainen
Puutiainen

Suomessa järjestettiin 2015 puutiaisnäytekeräys joukkoistamispohjalta niin sanotun punkkipankin muodostamiseksi. Lähemmäs 20 000 Ixodes-sukuun kuuluvaa punkkia kerättiin. Tarkoituksena oli selvittää punkkien levinneisyys Suomessa ja niiden kantamat taudinaiheuttajat.

Punkit ovat tärkeimpiä zoonoosien (eli tartuntatautien, jotka leviävät ihmisten ja eläinten välillä) levittäjiä maailmanlaajuisesti. Suomessa borrelioosin eli Lymen taudin saa mikrobiologisesti varmennettuna noin 1900 ihmistä vuodessa, mutta todellisuudessa tartuntoja arvellaan olevan 6000–7000. Lisäksi puutiaisaivotulehduksen aiheuttavia TBE-virustartuntoja on varmennetusti vuosittain noin 40–60.

Kerätty aineisto paljastaa ensimmäistä kertaa siperianpuutiaisen (taigapunkki, Ixodes persulcatus) levinneisyyden maanlaajuisesti ja tavallisen puutiaisen (Ixodes ricinus) leviämisen kohti pohjoista. Näytteistä 80% oli lajia Ixodes ricinus. Suurin osa punkkinäytteistä oli peräisin Järvi-Suomesta ja rannikkoalueelta. Pohjoisin näyte on napapiirin takaa (67° N). Molempia punkkilajeja löytyy kerättyjen näytteiden perusteella pohjoisimmillaan sijaintiin 65° N asti, tosin näistä suurin osa oli siperianpuutiaisia. Ixodes ricinus on tasaisemmin asettuneena Etelä- ja Itä-Suomeen sekä rannikkoalueille. Ixodes persulcatus esiintyy kolmessa erillisessä rykelmässä: Pohjanlahdella, Itä-Suomessa ja keskellä Etelä-Suomea.

Molemmista lajeista koostuva 2038 punkin otos tutkittiin tarkemmin niiden kantamien patogeenien selvittämiseksi. Ixodes ricinus -näytteistä 14,2 % sisälsi Borrelia burgdorferi -bakteeria, kun taas vastaava luku Ixodes persulcatus -näytteille oli 19,8%. Borrelia miyamotoi -bakteeria löytyi eri puutiaislajeille edellä olevassa järjestyksessä 0,2 % ja 0,4%. TBE-virusta löytyi Ixodes ricinus -näytteistä 0,2 prosentista ja Ixodes persulcatus -näytteistä 3,0 prosentista.

Punkkien infektiotasoissa on suuria vaihteluja eri puolella maata. Esimerkiksi Lounais-Suomessa havaittiin vuonna 2015 Borrelia burgdorferi 23,5 prosentilla aikuisista puutiaisista (Ixodes ricinus), kun taas Helsingin puistoalueilla on raportoitu vuonna 1999 kyseistä bakteeria kantavan 55 prosenttia puutiaista.

Kategoriat
biologia lääketiede

Puutiaiset ovat liikkeellä

Puutiaisongelma on taas ajankohtainen. Puutiaisia on havaittu muun muassa Turun seudulla takatalvesta huolimatta.

Kategoriat
lääketiede

Suojalasit päähän ilotulitteita ammuttaessa

suojalasit

Ilotulitteet aiheuttivat viime vuonna lukuisia silmävammoja, joista vakavimmilta olisi vältetty jos ampujat ja katsojat olisivat käyttäneet suojalaseja. Ilotulitteiden ampujalle suojalasit ovat lain mukaan pakolliset, mutta niiden käyttöä suositellaan myös katsojille.

Kategoriat
kemia lääketiede

Uudenvuodentina on lyijyä

uudenvuodentina

Vuodenvaihteessa joillakin on tapana valaa uudenvuodentinat. Oikeastaan pitäisi puhua uudenvuodenlyijyistä, sillä nämä kauhassa sulatettavat pienet hevosenkengät koostuvat suurimmaksi osaksi terveydelle vaarallisesta lyijystä.

Kategoriat
biologia lääketiede

Geenimuunnellut hyttyset hillitsemään virustautien leviämistä

kuollut-hyttynen

Geneettisesti muunneltuja hyttysiä tuottava Oxitec avaa suuren kokoluokan tuotantolaitoksen Brasiliaan. Oxitecin tehdasvalmisteiset ja pistämiskyvyttömät koirashyttyset vapautetaan luontoon villien naarashyttysten joukkoon. Niiden pariutuessa syntyy toukkia, jotka eivät saavuta aikuisuutta. Myös koiraat on ohjelmoitu kuolemaan itsestään muutamassa päivässä. Tällä menetelmällä voidaan taistella keltakuumehyttysen (Aedes aegypti) levittämiä viruksia vastaan. Nämä virukset aiheuttavat tauteja kuten zika-, dengue- ja keltakuumetta sekä chikungunyaa. Kyseisten virusten väheneminen olisi merkittävä asia, sillä esimerkiksi zikavirustartunnan saaneen naisen syntyvä lapsi voi sairastua mikrokefaliaan eli pienipäisyyteen. Oxitecin torjuntamenetelmä on myös ympäristöystävällinen verrattuna vaikkapa hyönteismyrkkyjen levittämiseen.

Kategoriat
biologia lääketiede

Puutiaiset ovat aktivoituneet sään lämmetessä

Puutiainen
Puutiainen

Puutiaisten on havaittu aktivoituneen Kaskisten seudulla sään lämmetessä. Puutiaiset levittävät borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta. Liikkuessa alueella jossa on puutiaisia on hyvä suojautua pukeutumalla oikeaoppisesti ja tarkastaa ettei niitä ole päässyt iholle. Puutiaisaivotulehduksen aiheuttavaa virusta vastaan on olemassa rokote, joka on otettava ennen altistumista, niin kuin muutkin rokotteet. Sen sijaan borrelioosia eli Lymen tautia aiheuttavan borreliabakteerin varalle ei ole rokotetta.

Kategoriat
lääketiede

Liikenteen pienhiukkaset ovat haitallisia terveydelle

Pölysuojain ja aurinkolasit
Pölysuojain ja aurinkolasit

Näin keväällä ilman pienhiukkaspitoisuudet kohoavat useasti korkeiksi. Teillä ja kaduilla on vielä runsaasti hiekoituksesta ja suolauksesta lähtöisin olevaa moskaa, joka jauhautuu hienojakoiseksi pölyksi liikenteen vaikutuksesta. Lisäksi monella on vielä nastarenkaat alla, mikä aiheuttaa asfaltin kulumista ja sitä kautta pölyämistä. Pölyn joukossa on myös raskasmetalleja, jotka ovat peräisin muun muassa renkaiden kulumisesta. Pienhiukkaset ovat yksi merkittävimmistä ilmansaasteista ja niillä on moninaisia terveysvaikutuksia. Ne aiheuttavat esimerkiksi sydän- ja hengityselinsairauksia ja merkittävän määrän ennenaikaisia kuolemia. Kun liikkuu pölyn seassa pyörällä tai kävellen olisi hyvä käyttää hengityssuojainta, mutta harvoin sellaisia näkee ainakaan täällä Suomessa käytettävän. Taitaa useimmille olla ulkonäkö tärkeämpää kuin oma terveys. Hengityssuojaimistakin voisi varmasti suunnitella tyylikkäitä malleja muotitietoisille, sillä onhan pyöräilykypäristäkin vaikka minkänäköistä viritelmää. Isoissa kaupungeissa on periaatteessa olemassa järeitäkin keinoja liikenteestä aiheutuvien ilmansaasteiden hillitsemiseksi. Vaikkapa Turussa voidaan keskusta-aluetta sulkea liikenteeltä, jos ilmanlaatu heikkenee liikaa. Tosin näitä keinoja ei ole kaiketi vielä koskaan otettu oikeasti käyttöön.

Ilmanlaatua voi tarkkailla täältä: http://www.ilmanlaatu.fi

Kategoriat
lääketiede

Influenssa A(H1N1)pdm09

Jos sattuu sairastumaan sikainfluenssaan tai kuten nykyään sanotaan influenssa A(H1N1)pdm09:ään, niin on erityisen tärkeää malttaa levätä riittävästi. Myös nestettä tulee nauttia säännöllisesti. Kuumeen alentamiseksi voi käyttää esimerkiksi ibuprofeenia. Taudin yleisiä oireita ovat kuume, yskä, kurkkukipu, valuva tai tukkoinen nenä, lihassärky, vilu ja väsymys.

Sikainfluenssan itämisaika on tavallisesti kahdesta kolmeen päivään. Sikainfluenssaan sairastunut voi tartuttaa toisen ihmisen päivää ennen sairastumistaan ja viidestä seitsemään päivään sairastumisensa jälkeen. Sairastuneen kannattaa pysytä kotona vähintään 24 tuntia sen jälkeen kun kuumetta ei enää ole ollut ilman kuumetta alentavia lääkkeitä. Näin vähennetään riskiä sairastuttaa muut. Sikainfluenssa säilyy erilaisilla pinnoilla tartuntakykyisenä kahdesta kahdeksaan tuntiin. Tartuntakyvyn säilyvyyteen vaikuttaa tosin moni seikka kuten ympäristön lämpötila ja kosteus. Kylmässä talvisäässä virus saattaa säilyä merkittävästi kauemmin kuin huoneenlämmössä. Influenssa virus tuhoutuu kuumennettaessa 75-100 °C:ssa.

Virus leviää isäntäänsä, kun hän koskettaa vaikkapa saastunutta oven kahvaa ja tämän jälkeen silmiä, nenää tai suuta. Virus voi levitä myös pisaratartuntana sairastuneen ihmisen yskiessä tai aivastaessa. Hyvä käsihygienia ja oikeaoppinen aivastelu ja yskiminen ovat avainasemassa taisteltaessa influenssan leviämistä vastaan. Käyttämällä suu-nenäsuojainta taudin leviämistä voidaan myös vähentää.

Sikainfluenssaan sairastunut voi tarvita nopeaa sairaalahoitoa. Lasten kohdalla hälytysmerkkejä ovat nopea hengitys tai vaikeutunut hengitys; sinertävä iho; huonojuomaisuus; lapsi ei herää tai ole vuorovaikutteinen; lapsi on niin ärtynyt ettei tahdo olla sylissä; influenssan kaltaiset oireet helpottavat, mutta palaavat kovemman kuumeen ja pahemman yskän kanssa; kuume ihottumalla. Aikuisten hälytysmerkkejä ovat hengitysvaikeudet; kipu tai paineentunne rinnassa tai mahassa; yhtäkkinen huimaus; sekavuus; kova tai jatkuva oksentelu; influenssan kaltaiset oireet helpottavat, mutta palaavat kovemman kuumeen ja pahemman yskän kanssa. Riskiryhmillä on vielä omat hälytysmerkkinsä.

Sikainfluenssaan on suositeltavaa ottaa ennaltaehkäisevä rokote. Jutun faktoista suurin osa peräisin cdc.gov-sivustolta.

Laadukasta lisätietoa sikainfluenssasta englanniksi:
http://www.cdc.gov/h1n1flu/qa.htm

Kategoriat
kemia lääketiede

Uudenvuodentinat sisältävät ihmiselle haitallista lyijyä

Uudenvuodentinat, joita nyt vuodenvaihteessa valetaan, pitävät sisällään salakavalan yllätyksen. Ne nimittäin sisältävät ihmiselle myrkyllistä raskasmetallia, lyijyä. Tämä vanha taikauskoinen tapa on erityisesti vaaraksi lapsille, koska lyijy aiheuttaa muun muassa älyllisen kehityksen häiriöitä ja siksi lasten ei tulisi näitä ongelmajätemöhkäleitä kosketella.

Erikoista on se että elektroniikka- ja sähkölaitteiden on EU:ssa täytettävä RoHS-direktiivi, joka rajoittaa muun muassa lyijyn käyttöä. Samantapainen määräys voisi olla uudenvuodentinoista.