Suomessa järjestettiin 2015 puutiaisnäytekeräys joukkoistamispohjalta niin sanotun punkkipankin muodostamiseksi. Lähemmäs 20 000 Ixodes-sukuun kuuluvaa punkkia kerättiin. Tarkoituksena oli selvittää punkkien levinneisyys Suomessa ja niiden kantamat taudinaiheuttajat.

Punkit ovat tärkeimpiä zoonoosien (eli tartuntatautien, jotka leviävät ihmisten ja eläinten välillä) levittäjiä maailmanlaajuisesti. Suomessa borrelioosin eli Lymen taudin saa mikrobiologisesti varmennettuna noin 1900 ihmistä vuodessa, mutta todellisuudessa tartuntoja arvellaan olevan 6000–7000. Lisäksi puutiaisaivotulehduksen aiheuttavia TBE-virustartuntoja on varmennetusti vuosittain noin 40–60.

Kerätty aineisto paljastaa ensimmäistä kertaa siperianpuutiaisen (taigapunkki, Ixodes persulcatus) levinneisyyden maanlaajuisesti ja tavallisen puutiaisen (Ixodes ricinus) leviämisen kohti pohjoista. Näytteistä 80% oli lajia Ixodes ricinus. Suurin osa punkkinäytteistä oli peräisin Järvi-Suomesta ja rannikkoalueelta. Pohjoisin näyte on napapiirin takaa (67° N). Molempia punkkilajeja löytyy kerättyjen näytteiden perusteella pohjoisimmillaan sijaintiin 65° N asti, tosin näistä suurin osa oli siperianpuutiaisia. Ixodes ricinus on tasaisemmin asettuneena Etelä- ja Itä-Suomeen sekä rannikkoalueille. Ixodes persulcatus esiintyy kolmessa erillisessä rykelmässä: Pohjanlahdella, Itä-Suomessa ja keskellä Etelä-Suomea.

Molemmista lajeista koostuva 2038 punkin otos tutkittiin tarkemmin niiden kantamien patogeenien selvittämiseksi. Ixodes ricinus -näytteistä 14,2 % sisälsi Borrelia burgdorferi -bakteeria, kun taas vastaava luku Ixodes persulcatus -näytteille oli 19,8%. Borrelia miyamotoi -bakteeria löytyi eri puutiaislajeille edellä olevassa järjestyksessä 0,2 % ja 0,4%. TBE-virusta löytyi Ixodes ricinus -näytteistä 0,2 prosentista ja Ixodes persulcatus -näytteistä 3,0 prosentista.

Punkkien infektiotasoissa on suuria vaihteluja eri puolella maata. Esimerkiksi Lounais-Suomessa havaittiin vuonna 2015 Borrelia burgdorferi 23,5 prosentilla aikuisista puutiaisista (Ixodes ricinus), kun taas Helsingin puistoalueilla on raportoitu vuonna 1999 kyseistä bakteeria kantavan 55 prosenttia puutiaista.

Puutiaisongelma on taas ajankohtainen. Puutiaisia on havaittu muun muassa Turun seudulla takatalvesta huolimatta.

Puutiaisten on havaittu aktivoituneen Kaskisten seudulla sään lämmetessä. Puutiaiset levittävät borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta. Liikkuessa alueella jossa on puutiaisia on hyvä suojautua pukeutumalla oikeaoppisesti ja tarkastaa ettei niitä ole päässyt iholle. Puutiaisaivotulehduksen aiheuttavaa virusta vastaan on olemassa rokote, joka on otettava ennen altistumista, niin kuin muutkin rokotteet. Sen sijaan borrelioosia eli Lymen tautia aiheuttavan borreliabakteerin varalle ei ole rokotetta.