Kategoriat
tietotekniikka

Raspberry Pi -näppäimistöä saa nyt myös ääkkösillä

Raspberry Pi -näppäimistöä saa nyt uusilla kielivaihtoehdoilla: portugali, norja, ruotsi ja tanska. Ruotsinkielinen versio sopii myös Suomen markkinoille.

Pisteillä on todellakin merkitystä suomen kielessä. Voi syntyä melkoisia väärinymmärryksiä, kun jättää ä- ja ö-kirjainten pisteet merkitsemättä. Tosin tietoteknologian parissa voi vielä joskus törmätä ääkkösten aiheuttamiin ongelmiin, joten ehkäpä varman päälle pelaajat nimeävät näppäimistöä esittävän kuvan mieluummin nappaimistoksi.

Kategoriat
tietotekniikka

Kokeiltua: OpenToonz – tietokoneohjelma 2D-animaatioiden tekoon

Animaatiossa punainen henkilöauto ajaa ja keltainen pehmeä pallo pomppii.
Animaatiossa kala kävelee nurmikolla jättäen meren taakseen.

OpenToonz on avoimen lähdekoodin tietokoneohjelma, jolla voi tehdä 2D-animaatioita. Se perustuu Digital Video S.p.A:n Italiassa kehittämään Toonz-ohjelmaan. OpenToozia on kustomoinut Studio Ghibli, joka on käyttänyt ohjelmaa usean vuoden ajan töidensä luomiseen. Dwango on käynnistänyt OpenToonz-projektin yhteistyönä Digital Videon ja Studio Ghiblin kanssa. Toonz-ohjelmalla on tehty muun muassa Futurama.

OpenToonz vaikuttaa monipuoliselta tietokoneohjelmalta ja varsin selkeältä käyttää. Pikaisessa kokeilussa tehtiin pari yksinkertaista animaatiota. Havainto oli se, että ohjelman perustoimintoja oppii käyttämään nopeasti. Syntyi myös kiinnostus tutustua OpenToonzin toimintoihin syvemmin.

Kategoriat
biologia kemia

Geosmiini – sateen tuoksu

Geosmiini

Kun kuivaan maahan sataa, ilman valtaa oma tuoksunsa. Bisyklinen yhdiste, geosmiini, on tämän tunkkaisen ja maamaisen tuoksun takana. Myös esimerkiksi punajuurikkaissa ja joissakin viineissä on havaittavissa geosmiinin tarjoama maku- ja hajuelämys. Ihmisen nenä havaitsee yhdisteen hyvin pieniä pitoisuuksia. Aktinobakteerit ovat merkittäviä geosmiinin tuottajia.

Kategoriat
fysiikka vihreä teknologia

Modulaarinen pienydinreaktori

modulaarinen pienydinreaktori
Valmis modulaarinen pienydinreaktori voidaan toimittaa määränpäähänsä vaikka rekan kyydissä.

Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa modulaariset pienydinreaktorit (Small Modular Reactor; SMR) ovat yksi lisä keinopalettiin energiantuotannon hiilipäästöjen vähentämiseksi. Jos SMR-reaktori ei tuota hiilidioksidia, se ei myöskään tuota pienhiukkaspäästöjä, mikä puolestaan on itsessäänkin kansanterveydellisesti merkittävä asia.

Modulaarinen pienydinreaktori on, kuten arvata saattaa, perinteisempää suurta ydinreaktoria pienikokoisempi. Karkeasti voisi sanoa, että nykyaikainen suuri reaktori on yli gigawatin kokoluokkaa pienen ollessa noin sadan megawatin luokkaa.

Merkittävää on se, että tietynlainen SMR-reaktori voi ongelmatilanteessa itse jäähdyttää itsensä jopa ilman sähköä. Tämä lisää kyseisen teknologian kustannustehokkuutta verrattuna suurempiin reaktoreihin, jotka vaativat moninkertaiset varajärjestelmät ongelmatilanteiden varalle. Järjestelmän yksinkertaistuminen on myös turvallisuutta lisäävä tekijä.

Mielenkiintoista on myös se, ettei SMR-reaktoria pienen kokonsa vuoksi tarvitse rakentaa toimituspaikalla. Tehtaalla valmistunut moduuli siirtyy määränpäähänsä jopa rekan kyydissä. Tämä voisi olla sysäys uuden teollisuudenalan synnylle myös Suomessa virkistäen samalla satamakaupunkeja. Mikäpä olisi parempi paikka tällaisia reaktoreita valmistavalle tehtaalle kuin paikka, josta ne voidaan helposti laivata maailmanmarkkinoille? Useamman reaktorimoduulin yhdistelmällä saadaan aikaiseksi myös laajempia laitoskokonaisuuksia.

Modulaarinen pienydinreaktori sopii sähköntarpeen tyydyttämisen lisäksi vaikkapa kaukolämmön tuotantoon.

SMR-reaktori istuu hyvin myös eri energiantuotantoteknologioista koostuvaan hybridimalliin, joka voisi pitää sisällään SMR-reaktoreita, aurinkokennoja, tuuli- ja vesiturbiineja sekä polttokenno-, akku-, lämpöpumppu– sekä älyverkkoteknologiaa.

Kategoriat
biologia

Kalalokkipari ja kolme poikasta

Kalalokkipari pitää hyvää huolta poikasistaan, joille ne tuovat syötäväksi muun muassa kalaa ja kastematoja. Toinen vanhemmista lähtee ruuan hankintaan ja toinen jää pesään syöttämään sekä suojaamaan jälkeläisiään. Hyvän aterian päätteeksi untuvikkojen kelpaa levähtää lokkivanhemman siipien suojassa. Sitten on taas vuoronvaihto.

Poikasten kala-ateria saapuu
Kalalokkia kutittaa

Videoiden katselu edellyttää YouTuben evästeiden hyväksymisen. Hyväksymällä saat käyttöösi YouTube-sisältöä, joka on ulkopuolisen kolmannen tahon tarjoama palvelu.

YouTuben tietosuojakäytäntö

Hyväksyessäsi tämän ilmoituksen valintasi tallennetaan ja sivu ladataan uudelleen.

Kalalokkipari ruokkii kolmea poikastaan
Kategoriat
biologia

Ruostesiiven toukat ja muurahaiset ovat jo liikkeellä

Leskenlehti 25.3.2018
Muurahaiset 25.3.2018
Ruostesiiven toukka 25.3.2018

Varsinais-Suomessa oli 25.3.2018 sen verran aurinkoinen päivä, että muurahaiskeossa oli havaittavissa liikettä ja ruostesiiven (Phragmatobia fuliginosa) toukka oli lähtenyt ylittämään lämmennyttä pyörätietä. Leskenlehden (Tussilago farfara) kukka oli avautunut täyteen loistoonsa.

Varsinkin näin keväällä on hauska bongailla kaikenlaisia kasvi- ja eläinkunnan ensimmäisiä esiin ilmestyviä yksilöitä. Seuraavaksi on odotettavissa ensimmäiset havainnot sinivuokoista. Ilman edelleen lämmetessä tulevat muun muassa perhoset.

Kategoriat
biologia

Leskenlehden kukintoja on havaittu Kaarinassa

Leskenlehti 24.3.2018 Kaarinassa

Vuoden 2018 ensimmäiset leskenlehden kukinnot olivat putkahtaneet esiin Kaarinassa 24. maaliskuuta. Viime vuonna keltaisia kukkia oli havaittavissa 12.3.

Kategoriat
biologia

Kaarinassa on havaittu laulujoutsenia

Laulujoutsenet 11.3.2018 Kaarinassa.

Kaksi laulujoutsenta (Cygnus cygnus) lensi kaarinalaisen pellon yllä sunnuntaina 11.3.2018. Havainto on tämän vuoden ensimmäinen.

Kategoriat
fysiikka

Tänään taivaalla loistaa sininen superverikuu

Kuu oli punertava elokuussa 2017

Tänään tammikuun viimeisenä päivänä vuonna 2018 on kuunpimennys, joka on nähtävissä täydellisimmillään Suomen pohjoisimmissa osissa. Kuu on kuunpimennyksen aikaan hieman punertavan sävyinen, ja sitä sanotaankin verikuuksi. Samaan aikaan on niin sanottu superkuu, eli Kuu on normaalia lähempänä Maata ja näyttää tavanomaista täysikuuta suuremmalta. Kolmas erikoisuus on se, että täysikuita sattuu olemaan saman kuukauden aikana kaksi, joista jälkimmäistä kutsutaan siniseksi kuuksi. Tänään taivaalla loistaa siis harvinainen sininen superverikuu.

Kategoriat
biologia

Käpytikalle maistuvat männynkävyt

Käpytikka (Dendrocopos major) söi useampia männynkäpyjä tammikuisena päivänä vuonna 2018 Varsinais-Suomessa. Tikalla näytti olevan erityinen puu käpyjen työstämistä varten. Puussa oli ura, jossa kävyt pysyivät hyvin paikallaan. Aina kun yksi männynkäpy oli syöty, haki tikka uuden kävyn toisesta puusta ja palasi tähän työkaluna toimivaan puuhun. Metsikössä oli satoja syötyjä käpyjä puun juurella.

Videoiden katselu edellyttää YouTuben evästeiden hyväksymisen. Hyväksymällä saat käyttöösi YouTube-sisältöä, joka on ulkopuolisen kolmannen tahon tarjoama palvelu.

YouTuben tietosuojakäytäntö

Hyväksyessäsi tämän ilmoituksen valintasi tallennetaan ja sivu ladataan uudelleen.