Avainsana-arkisto: LED

Halvat LED-lamput voivat olla turvallisuusriski

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) vaarallisten tuotteiden listalta löytyy suuri määrä LED-lamppuja, jotka voivat aiheuttaa muun muassa sähköiskun tai häiritä muita sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Useat lamput on asetettu myyntikieltoon.

Ilmeisesti moni näistä huonolaatuisista halpa-LED-lampuista on kauppiaiden itse maahantuoma. Nykyään valmistajat tai maahantuojat vakuuttavat laitteiden turvallisuuden CE-merkinnällä, ennen EU:ta vaadittiin tiukemmat viranomaisten hyväksynnät. Lamppujen huono laatu lieneekin osoitus siitä, etteivät maahantuojat oikeasti ole testanneet välittämiään tuotteita, vaikka ovat niihin CE-merkinnän lätkäisseetkin.

Hyvää ei saa halvalla, mikä pätee LED-lamppujen lisäksi myös jo pitkään markkinoilla olleisiin energiansäästölamppuihin. Halvalla tehdyt LED- ja loistelamput aiheuttavat piikkejä sähköverkkoon, mikä lisää sähkönsiirtokustannuksia ja rikkoo elektroniikkaa. Ehkä tämä on sähköyhtiöiden ja elektroniikkakauppiaiden mieleen, koska sähkön hinta nousee ja uusia laitteita tarvitaan hajonneiden tilalle.

Varsinaiset LED-valaisimet saattaisivat olla hehkulampun korvaajaksi käytettyjä LED-lamppuja parempi vaihtoehto. Valaisimet on suunniteltu LED-käyttöön, mistä yksi osoitus on laitteen sisältämä erillinen muuntaja. Tietenkin valaisimiakin on monen laatuisia, niin kauan kuin CE-merkinnän valvonnan kanssa lepsuillaan.

Harmillista, että huonot LED-lamput vaarantavat muuten loistavan tuotteen imagon. Viranomaisten tulisi määritellä tiukemmat laatuvaatimukset LED- ja energiansäästölampuille. Kokonaan toinen juttu onkin, kuinka paljon hyötyä ympäristön kannalta valaistukseen käytetyn energian säästöstä on Suomen talvessa.

Jäähdytyssiilien uudesta valmistustavasta lisävauhtia suurteho-LED-markkinoille

Uusi teknologia kirkkaimpien ja pitkäikäisempien LEDien valmistamiseksi on ottanut ensi harppauksen tutkimuslaboratoriosta kohti suurta globaalia valaistusmarkkinaa. Uudella valmistusmenetelmällä, nestemäisellä taonnalla, voidaan parantaa merkittävästi elektroniikkalaitteiden jäähdytystä. Moni elektroniikkaosa vaatii jäähdytyssiilin ylikuumenemisen estämiseksi. Suurteho-LEDien tehokas jäähdytys on kysyttyä globaaleilla markkinoilla. Lämmönkertyminen LEDeihin aiheuttaa himmenemistä ja tehokkuuden häviämistä.

Nestemäinen taonta on taonnan ja valun hybridi. Sen avulla saavutaan parempi lämmönjohtavuus kuin tavanomaisilla menetelmillä ja komponenteista tulee kevyempiä. Nestemäisen taonnan on kehittänyt SIMTech-tiimi John Yongin johdolla.

Prosessi on hyvin skaalautuva, mikä mahdollistaa monimutkaisten osien valmistuksen yhdessä vaiheessa esimerkiksi kuparin ja alumiinin komposiittimateriaalista. Nestemäinen taonta ei rajoitu vain LEDien jäähdyttämiseen, sillä on sovelluksena myös biolääketiede-, avaruus- ja autoteollisuuden piirissä.

Lähde: http://www.research.a-star.edu.sg

Emittoivat aurinkokennot

Aurinkokennot on suunniteltu absorboimaan mahdollisimman tehokkaasti auringonvaloa, jota ne tuottaisivat hyvin sähköenergiaa. Nyt kalifornialaisen yliopiston tutkijat (Yablonovitch et al.) ovat demonstroineet konseptia, jossa aurinkokennot on suunniteltu enemmän LED:ien kaltaiseksi ja ne pystyvät sekä absorboimaan että emittoimaan valoa. Tutkijoiden mukaan mitä korkeampi jännite ja hyötysuhde on sitä paremmin aurinkokenno emittoi valoa.

Teoriassa tavanomainen aurinkokenno voi muuntaa korkeintaan 33,5 prosenttia tulevista fotoneista käyttökelpoiseksi sähköenergiaksi. Tähän mennessä korkein saavutettu hyötysuhde on ollut 26 prosenttia.

Yablonovitchin tutkijaryhmä on yrittänyt ymmärtää suurta eroa teoreettisen ja saavutetun hyötysuhteen välillä. Aurinkokennon tuottama jännite saadaan suuremmaksi suunnittelemalla kenno emittoimaan valoa niin ettei fotoneita hukata. Yablonovitchin perustama yritys Alta Devices on kehittänyt aurinkokennoprototyypin, joka on valmistettu galliumarsenidistä ja jolla on saavutettu 28,3 prosentin hyötysuhde.

Aurinkokennot tuottavat sähköä kun auringosta peräisin olevat fotonit iskeytyvät kennon puolijohdemateriaaliin. Fotoneiden energia vapauttaa puolijohdemateriaalista elektroneita, jolloin voi luminesenssin myötä syntyä myös uusia fotoneita. Ideana olisi hyödyntää myös fotonit, jotka eivät ole suoraan peräisin auringosta.

Lähde: http://www.cleoconference.org