Avainsana-arkisto: bakteeri

Raha ja luottokortit sisältävät ulosteperäistä ainesta

Tänään 15.10. on maailman käsienpesupäivä.

Yksi kymmenestä pankkikortista ja joka seitsemäs seteli on ulosteperäisten organismien saastuttama, paljastaa lontoolaisen Queen Mary -yliopiston tutkija. Kädet on tärkeää pestä saippualla aina ennen ruokailua ja wc:ssä käynnin jälkeen.

Yli neljäsosassa käsinäytteistä on viitteitä ulosteperäisistä bakteereista mukaan lukien E. coli. Yksitoista prosenttia käsistä, kahdeksan prosenttia korteista ja kuusi prosenttia seteleistä otetuista näytteistä olivat sen tasoisia, että ne olisivat voineet olla peräisin likaisesta wc-pytystä.

Tutkimukseen osallistuneista 39 prosenttia kertoo pesevänsä kätensä ennen ruokailua ja 91 prosenttia wc-käynnin jälkeen. Jälkimmäinen pesuaktiivisuus kuulostaa hämmästyttävältä, sillä luottokorteista ja valuutasta otetut näytteet kertovat jotain aivan muuta. Ripuli-infektiot vähenevät pesemällä kädet saippualla 42 prosenttia, mutta vain 69 prosenttia ihmisistä kertoo käyttävänsä saippuaa kun se on mahdollista.

Lähde: http://www.qmul.ac.uk

Bakteeri tuottamaan isobutanolia liikenteen polttoaineeksi

Geneettisesti muokattu eliö voi muuntaa hiilidioksidin tai jätteen bensiinin kanssa yhteensopivaksi liikennepolttoaineeksi.

Tavanomaisella maaperän bakteerilla Ralstonia eutrophalla on luonnostaan kyky keskittyä stressitilanteessa kasvun sijaan monimutkaisten hiiliyhdisteiden valmistamiseen. Bakteeri menee hiilen varastointitilaan, kun sille tärkeiden ravinteiden kuten nitraatin ja fosfaatin määrä on vähäinen. Bakteerin luonnonmuoto tuottaa biomuovin kaltaista yhdistettä, kun taas MIT:n tutkijoiden geenimanipuloima muoto polttoaineeksi sopivaa isobutanolia. Bensa voidaan suoraan korvata isobutanolilla tai sen joukkoon voidaan sekoittaa isobutanolia.

Bakteeri voi hyödyntää hiiltä eri lähteistä. Tutkijat ovat erityisesti keskittyneet samaan bakteerin käyttämään hiilidioksidia hiililähteenä. Bakteerista saattaa olla mahdollista kehittää myös muoto, jonka hiililähteeksi käy muun muassa maatalouden ja asutuksen jätteet. Laboratoriossa mikrobille on käytetty hiililähteenä fruktoosia.

R. Eutropha erittää isobutanolin ympäröivään liuokseen, josta isobutanoli voidaan jatkuvasti erottaa ilman prosessin pysäyttämistä. Nykyiset moottorit voivat käyttää isobutanolia pienillä muutoksilla tai jopa ilman muutoksia. Isobutanolia on käytetty jo joissakin ralliautoissa.

Lähde: http://www.mit.edu

Auringonvalon ja ilman avulla tuotetaan steriiliä vettä

Hullin yliopiston tutkijat kehittävät tohtori Ross Boylen johdolla vedenpuhdistusmenetelmää, joka saa voimansa yksinkertaisesti auringonvalosta ja ilmasta. Tällaiselle järjestelmälle on kysyntää alueilla, joilla tavanomaisia kemikaaleja ja sähköä käyttävät vedenpuhdistusmenetelmät eivät ole vaihtoehto.

Vedenpuhdistusjärjestelmässä porfyriinillä päällystetyillä lasihelmillä täytetyssä läpinäkyvässä putkessa vesi virtaa luonnonvalossa ja porfyriinin vaikutuksesta ilman hapesta muodostuu myrkyllistä muotoa, joka tappaa vedestä bakteerit ja parasiitit. Järjestelmän merkittävänä etuna on se, että siinä mikro-organismeille ei pääse syntymään resistenssiä. Vedenpuhdistuslaitteen tulee olla hyvin yksinkertainen, edullinen ja helposti siirrettävä ollakseen realistinen ja käytännöllinen vaihtoehto syrjäisille maaseutualueille. Vedenpuhdistuslaitteessa ei tarvita muita erikoisosia kuin porfyriinillä päällystetyt lasihelmet, jotka voidaan yksinkertaisimmillaan pakata jopa muoviseen juomapulloon. Helmien säilytys ei vaadi erityisjärjestelyitä, pelkkä pimeä paikka riittää niiden säilytykseen.

Järjestelmässä ei synny muita sivutuotteita kuin käytetyt lasihelmet, jotka voidaan kierrättää tavallisena lasijätteenä tai päällystää uudelleen valoherkällä yhdisteellä. Steriili vesi on elintärkeää yhteisöille, joilla on rajoittunut pääsy terveydenhuollon palveluihin. Steriiliä vettä tuotetaan yleensä kemikaaleilla kuten vetyperoksidilla tai kloorilla, jotka ovat ongelmallisia kuljetuksensa tai myrkyllisyytensä puolesta. Vettä voidaan steriloida myös ultraviolettivalolla, mutta se vaatii taas sähköä. Muut järjestelmät, kuten suodatus, eivät ole välttämättä tarpeeksi tehokkaita.

Tohtori Boylen laiteessa yhdistyy olemassa olevat teknologiat ja Boyle toivookin että hän saa järjestelmän pystyyn laboratorioonsa muutamassa kuukaudessa. Järjestelmä optimoidaan kontrolloiduissa olosuhteissa bakteeriviljelmien avulla vedenvirtausnopeuden ja helmien eliniän määrittämiseksi. Kun Boylella on toimiva prototyyppi hän tekee kenttäkokeita Etelä-Afrikassa varmistaakseen, että laite on toimintakykyinen myös käytännön olosuhteissa.

Lähde: http://www2.hull.ac.uk/