Aihearkisto: vihreä teknologia

Keskittävä aurinkovoima

Keskittävä aurinkovoima

Keskittävä aurinkovoima (concentrated solar power; CSP) on eräs varteenotettava teknologia hiilidioksidittomaan energiantuotantoon. CSP-menetelmällä auringon säteilyenergiaa  konsentroidaan lukuisien peilien avulla yksittäiseen torniin, jonka sisällä oleva sulasuola (molten salt) kuumenee jopa lähemmäs tuhatta celsiusastetta. Sulasuolaan varastoidulla energialla tuotetaan vesihöyryä, joka puolestaan pyörittää höyryturbiinia. Sähköä saadaan turbiinin pyörittämästä generaattorista. Sulasuolateknologian avulla aurinkoenergiaa voidaan varastoida yön yli tapahtuvaa sähköntuotantoa varten ja saadaan pidettyä järjestelmä käynnissä 24/7.

EcoWatch raportoi, että kalifornialaisella yrityksellä SolarReservellä on kunnianhimoinen CSP-projekti, jonka tarkoituksena on rakentaa Nevadaan maailman suurin jopa kahden terawatin järjestelmä. Esimerkiksi nykyaikainen ydinvoimala on samaa kokoluokkaa, ja tällä voitaisiinkin tuottaa miljoonan kotitalouden sähkö. Projektin työllistämisvaikutukset ovat myös merkittävät, sillä se toisi tuhansia työpaikkoja useiksi vuosiksi. Hintalappu on viiden miljardin USA:n dollarin arvoinen, eli se on varsin kilpailukykyinen muihin energiantuotantomuotoihin verrattuna.

Uutta energiapihiä teknologiaa Suomesta

Esineiden internet

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Aalto-yliopisto ja Turun yliopisto ovat kehittäneet ainutkertaisen mikroprosessoriteknologian, joka tekee digitaalisesta laskennasta jopa kaksikymmentä kertaa energiatehokkaampaa nykyisiin menetelmiin verrattuna. Tällä on suuret mahdollisuudet kovasti lisääntyvissä IoT (esineiden internet) -sovelluksissa. Teknologian kaupallistava Minima Processor Oy on saanut 1,6 miljoonan euron pääomasijoituksen.

Kokeiltua: Maakaasukäyttöinen Viking Grace

Tuli käytyä Turku–Tukholma-risteilyllä Viking Grace ­laivalla. Tämä 2013 valmistunut laiva käyttää polttoaineena nesteytettyä maakaasua ja voikin todeta että laiva oli perinteistä paattia hiljaisempi. Vanhanaikaisissa raskasta polttoöljyä käyttävissä laivoissa pakokaasujen käry on huomattava, kun taas Grace-laiva oli käytännössä hajuton. Ei edes savupiipusta näyttänyt tupruavan mitään. Ehkä juuri tämän hajuttomuuden ansiosta laivalla oli kiitettävä määrä mukavia istumapaikkoja myös ulkona. Laiva vaikutti muutenkin varsin kelpo tekeleeltä. Ravintola Frank’sin teknologiakeskeisyys myös viehätti. Ravintolan ovelta sai henkilökohtaisen maksukortin, jolle kirjattiin erinäisistä keittiö- ja baaripisteistä tehdyt ostokset. Ruokatilauksen yhteydessä sai mukaansa langattoman laitteen, joka ilmoitti kun annos oli noudettavissa valitusta keittiöstä. Lähtiessä maksukortille kirjatut tapahtumat maksettiin kassalla. Tilattu pitsa oli kasattu laadukkaista aineksista ja oli varsin maukasta. Ravintolan ideologia sopii varmasti suomalaiseen mentaliteettiin: hienon maksujärjestelmän ansiosta ei ole enää niin vaivalloista maksaa vain oma osuutensa menettämättä täydellisesti uskottavuuttaan.

Turun linja-autoasemalle avattiin sähköautojen latausasema

Turun linja-autoaseman pysäköintipaikalle avattiin Turkuenergian ensimmäinen sähköautojen latausasema. Latausaseman pikalatauspisteessä auton lataa puolessa tunnissa ja hidaslatauspisteessä lataus kestää neljästä kahdeksaan tuntiin. Aseman sähkö on tuotettu tuulivoimalla.

Lähde: http://www.turkuenergia.fi/

Rahaa tuulesta

Uusiutuva energia voidaan lämmön ja sähkön ohella muuntaa likvidiksi digitaaliseksi rahaksi kuten bitcoineiksi ja litecoineiksi. Prosessin ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan sähköä vertikaaliakselituulivoimalalla sekä konsentroimalla auringon säteilyenergiaa aurinkoa seuraavalla koveralla peilillä ja muuntamalla lämpöenergia sähköksi stirlingmoottoriin kytketyn generaattorin avulla. Ylituotanto varastoidaan vedyksi, joka voidaan alituotannon aikana muuntaa sähköksi polttokennon avulla. Tuotettua sähköä voidaan käyttää kryptorahan louhimiseen ASIC-, FPGA-, GPU- tai CPU-piireillä, kotitaloussähkönä ja sähköajoneuvon lataamiseen. Louhinnasta ja polttokennosta vapautuva lämpö hyödynnetään asuinrakennuksen ja käyttöveden lämmittämiseen. Ajoneuvon akkukapasiteetti voidaan ottaa avuksi, jos kulutus on tavanomaista suurempaa. Uusiutuva energia on helppo muuttaa suoraan rahaksi ilman turhia välikäsiä kuten sähköverkkoyhtiöitä. Katso havainnollistava kuva osoitteesta: http://kryptoraha.fi/kryptorahaa_tuulesta.jpg.

Halvat LED-lamput voivat olla turvallisuusriski

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) vaarallisten tuotteiden listalta löytyy suuri määrä LED-lamppuja, jotka voivat aiheuttaa muun muassa sähköiskun tai häiritä muita sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Useat lamput on asetettu myyntikieltoon.

Ilmeisesti moni näistä huonolaatuisista halpa-LED-lampuista on kauppiaiden itse maahantuoma. Nykyään valmistajat tai maahantuojat vakuuttavat laitteiden turvallisuuden CE-merkinnällä, ennen EU:ta vaadittiin tiukemmat viranomaisten hyväksynnät. Lamppujen huono laatu lieneekin osoitus siitä, etteivät maahantuojat oikeasti ole testanneet välittämiään tuotteita, vaikka ovat niihin CE-merkinnän lätkäisseetkin.

Hyvää ei saa halvalla, mikä pätee LED-lamppujen lisäksi myös jo pitkään markkinoilla olleisiin energiansäästölamppuihin. Halvalla tehdyt LED- ja loistelamput aiheuttavat piikkejä sähköverkkoon, mikä lisää sähkönsiirtokustannuksia ja rikkoo elektroniikkaa. Ehkä tämä on sähköyhtiöiden ja elektroniikkakauppiaiden mieleen, koska sähkön hinta nousee ja uusia laitteita tarvitaan hajonneiden tilalle.

Varsinaiset LED-valaisimet saattaisivat olla hehkulampun korvaajaksi käytettyjä LED-lamppuja parempi vaihtoehto. Valaisimet on suunniteltu LED-käyttöön, mistä yksi osoitus on laitteen sisältämä erillinen muuntaja. Tietenkin valaisimiakin on monen laatuisia, niin kauan kuin CE-merkinnän valvonnan kanssa lepsuillaan.

Harmillista, että huonot LED-lamput vaarantavat muuten loistavan tuotteen imagon. Viranomaisten tulisi määritellä tiukemmat laatuvaatimukset LED- ja energiansäästölampuille. Kokonaan toinen juttu onkin, kuinka paljon hyötyä ympäristön kannalta valaistukseen käytetyn energian säästöstä on Suomen talvessa.

Ympäristöystävällinen ruotsinlaiva

Viking Line vastaanotti 10.1.2013 Viking Grace-aluksen. Laiva on rakennettu STX:n Turun telakalla. Viking Grace on maailman ensimmäinen suuri matkustaja-alus, joka käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua. Maakaasu on erittäin ympäristöystävällinen polttoainevalinta verrattuna perinteisimpiin laivojen polttoaineisiin. Maakaasua käytettäessä rikkipäästöjä ei käytännössä synny lainkaan. Typpi- ja hiukkaspäästöt vähenevät huimat 85 prosenttia ja kasvihuonepäästöt 15 prosenttia.

Laiva aloittaa liikennöinnin Turun ja Tukholman välillä 15.1.2013.

Lähde: http://www.vikingline.com

Vauhtipyöriä sähköajoneuvoihin

Akun energiaa voidaan säilöä vauhtipyörään, joka toimii joko moottorina tai generaattorina. Sähköajoneuvon kiihdytys ja jarrutus aiheuttavat sähköpiikkejä, jotka kuormittavat akkua ja jotka ovat tasattavissa vauhtipyörän avulla. Vauhtipyörästä voisivat erityisesti hyötyä paljon pysähtyvät ja kiihdyttävät kaupunkiajoneuvot kuten roska- ja linja-autot.

Lähde: http://www.uu.se/

Monimuotoisuudesta lisäpotkua maanviljelyyn

Ilmastonsuojelun ja tehomaatalouden on yleisesti katsottu olevan toistensa vastaisia. Münchenin teknisen yliopiston tutkijat ovat tehneet ehdotuksen uudesta maankäyttötavasta, joka voi muuttaa näkemyksen. Uusi malli on räätälöity keskikokoisille eteläamerikkalaisille maatiloille, joiden voi taloudellisesti kannattaa muuttaa suuret yhden viljelykasvin viljelykset pienemmiksi useita eri lajikkeita sisältäviksi maapalstoiksi. Lisäksi kaikki käyttämätön maa metsitetään, mikä suojaa eroosiota vastaan ja toimii samalla pitkäaikaisena hiilivarastona. Maapalstat ovat kuitenkin sen verran suuria, että niillä voidaan käyttää tehomaatalouden menetelmiä kuten lannoitteita, kylvö- ja sadonkorjuukoneita.

Kestävään tehomaanviljelyyn siirryttäessä kuluja tulee aluksi metsityksestä ja maan jakamisesta palstoihin. Toisaalta monimuotoinen viljelymenetelmä hajauttaa riskiä, saamaan tapaan kuin sijoittaja tekee. Laajempi kirjo viljelykasveja suojaa hinnan vaihteluilta ja metsitetyiltä alueilta saadaan lisätuloa.

Viljelykasveista riippuen monimuotoinen maatila tuottaa yhden viljelykasvin maatilaa enemmän viimeistään kahdeksassa vuodessa. Monimuotisempaan viljelytapaan siirtyminen kasvattaa maatilan tuottavuutta 19 – 25 prosenttia.

Lähde: http://www.tum.de