Tänään tammikuun viimeisenä päivänä vuonna 2018 on kuunpimennys, joka on nähtävissä täydellisimmillään Suomen pohjoisimmissa osissa. Kuu on kuunpimennyksen aikaan hieman punertavan sävyinen, ja sitä sanotaankin verikuuksi. Samaan aikaan on niin sanottu superkuu, eli Kuu on normaalia lähempänä Maata ja näyttää tavanomaista täysikuuta suuremmalta. Kolmas erikoisuus on se, että täysikuita sattuu olemaan saman kuukauden aikana kaksi, joista jälkimmäistä kutsutaan siniseksi kuuksi. Tänään taivaalla loistaa siis harvinainen sininen superverikuu.
Täysikuu loisti taivaalla 5.10.2017. Syyspäiväntasausta lähimmäksi ajoittuvaa täysikuuta kutsutaan englanniksi myös sadonkorjuun kuuksi (harvest moon). Kuu oli varsin kirkas ja ilmeisesti ennen keinovalon aikakautta ilmiötä onkin hyödynnetty sadonkorjuun jatkamiseksi yön tunneille.
Tänä iltana 14.11.2016 taivaalla möllöttää niin sanottu superkuu. Kyseessä on tilanne, jolloin Kuu on mahdollisimman lähellä Maata juuri täydenkuun aikaan ja Kuu voi tarkkasilmäisestä näyttää tavanomaista suuremmalta. Sanan keksi 70-luvun lopussa astrologi (ei pidä sekoittaa astronomiin) Richard Nolle. Astronomit eli tähtitieteilijät eivät pidä ilmiötä mitenkään erityisenä. Superkuu on sinänsä varsin yleinen ilmiö, jopa useita kertoja vuodessa toistuva, mutta nyt täysikuu näkyy poikkeuksellisen suurena. Siitä on lähemmäs 70 vuotta, kun Kuu näkyi viimeksi näin suurena ja seuraavaksi tässä koossa möllötetään 2034. Toivotaan että taivas on pilvetön.
NASA:n Mars-luotain on löytänyt punaisen planeetan pinnasta uuden jäljen, jonka oletetaan syntyneen Schiaparellin törmäyksestä. Törmäyskohta erottuu kuvasta sumeana tummana laikkuna, joka on kooltaan karkeasti 15 m x 40 m. Noin kilometrin päässä tästä näkyy valkoinen piste, joka lienee Schiaparellin laskuvarjo.
ESA:n lehdistötilaisuudessa kerrottiin, että Schiaparellin (Entry, Descent & Landing Demonstrator Module; EDM) laskeutumisesta saatiin dataa. EDM:n laskeutuminen sujui odotetusti ilmeisesti laskuvarjojarrutuksen loppuvaiheeseen asti. Suunnitelman mukaan, laskuvarjon irrottamisen jälkeen, EDM:n rakettimoottorien olisi tullut käynnistyä 1,1 kilometrin päässä Marsin pinnasta. Rakettimoottorit toimivat kuitenkin vain muutaman sekunnin ajan eikä ole täyttä varmuutta siitä, että toimivatko ne edes kaikki. Laskeutumisen loppuvaiheessa yhteys Schiaparelliin menetettiin ja onkin todennäköistä että se tuhoutui. Vaikka laskeutuminen ei sujunutkaan suunnitelman mukaan, on laskeutumisesta kerätty data arvokasta tulevaisuuden laskeutumisia suunniteltaessa. Laskeutumisen vaiheet selviävät tarkemmin datan analysoimisen myötä.
EDM:n oli vain yksi osa ExoMars-projektista. Kiertorataluotain (Trace Gas Orbiter; TGO) saatiin onnistuneesti Marsia kiertävälle radalle. Se on tieteellisesti merkittävämpi osa ExoMars-luotainprojektia kuin Schiaparelli. TGO:n tärkein tehtävä on selvittää metaanin esiintymistä Mars-planeetalla.
ExoMars-luotainprojekti on edennyt tärkeään vaiheeseen. Keskiviikkona 19.10.2016 noin parikymmentä minuuttia ennen iltakuutta Suomen aikaan alkaa Schiaparellin laskeutuminen Marsiin. Samoin aikoihin ohjataan myös TGO-luotain Mars-planeettaa kiertävälle radalle. Schiaparellin mukana Marsiin laskeutuu muun muassa suomalaista teknologiaa.
Viime keväänä Kazakstanista laukaistiin ExoMars 2016 -alus, josta irrotettava Schiaparelli-lasketumismoduuli laskeutuu Marsin pinnalle keskiviikkona 19.10.2016 noin kello 17:50 Suomen aikaa. Schiaparelli-laskeutujan mukana Marsiin päätyy myös suomalaisia laitteita, joilla mitataan planeetan kaasukehän painetta ja kosteutta. Näissä Ilmatieteen laitoksen toimittamissa instrumenteissa on sisällä muun muassa Väisälä Oyj:n anturiteknologiaa.
Schiaparellin tärkein tehtävä on testata ESA:n kehittämää laskeutumiseen liittyvää teknologiaa. Laskeuduttuaan Schiaparelli tekee Marsin kaasukehän mittauksia niin kauan kuin akuissa riittää virtaa. Emoalus (TGO; Trace Gas Orbiter) ohjataan Marsia kiertävälle radalle. Sen päätehtävä on tutkia metaanin esiintymistä Marsissa. Metaanin löytyminen olisi merkki orgaanisesta tai geologisesta toiminnasta.
