Varsinaissuomalaisessa purossa oli useampi pikkukala 6.6.2017.
Lampaat ovat saapuneet Tuorlaan
Tuorlassa oli lampaat aitauksessa 6.6.2017. Kasviperäinen murkina näytti maistuvan niille.
Kupittaan lintulammikon asukkaat ovat saapuneet
Kupittaanpuiston kesäasukkaat ovat saapuneet. Paikalla oli muun muassa myskisorsia, riikinkukkoja, maatiaiskanoja, punakaulahanhia ja vuohia 3.6.2017.
Mustikka kukkii
Mustikka kukkii Turun seudulla. Kimalaisilla on tärkeä rooli niiden pölyttämisessä.
Tuorlan lehmät
Tuorlan pellolla oli laiduntamassa lukuisia lehmiä 28.5.2017. Joukossa oli myös vasikoita. Tuorla kuuluu nykyään Kaarinaan, johon Piikkiö liittyi muutama vuosi sitten. Tuorlan merellisissä maalaismaisemissa riittää kaikenlaista mielenkiintoista nähtävää: monenlaisia kasveja, kanoja ja observatorion rakennukset. Helmeri Harakan metsä on lapsille suunnattu nähtävyys luontopolkuineen ja nuotiopaikkoineen. Viime vuonna Tuorlassa oli myös lampaita aitauksessa, ja saakin nähdä tuleeko niitä taas tänä vuonna. Alueelle oli ilmestynyt hiljattain hauska kastelukannusta tehty suihkulähde.
Hybridilautta Elektra
Finferries-yhtiön Elektra on Suomen ensimmäinen hybridilautta. Elektra oli vierailulla Turussa 29.5.2017. Se tulee liikennöimään Nauvon ja Paraisten välillä. Akkuja (1 MWh) ladataan sähköverkosta (690 V) lautan purun ja lastauksen yhteydessä. Osa tarvittavasta sähköstä saadaan lautan lukuisista aurinkokennoista. Lisäksi lautalta löytyy useampi dieselgeneraattori (3 x 420 kWe), joita tarvitaan akkujen tueksi erityisesti talvella. Pituutta lautalla on kokonaisuudessaan lähemmäs sata metriä. Siihen mahtuu 90 autoa ja matkustajia miehistöineen 375. Käyttövoimaa on kaksi kertaa 900 kilowattia.
Sähkökäyttöinen Föri
Aurajoen poikki kulkevan kaupunkilautta Förin dieselmoottorin tilalle vaihdettiin sähkömoottori keväällä 2017. Akkunsa Turun Föri lataa yön aikana.
Littoistenjärvi polyalumiinikloridikäsittelyn jälkeen
Littoistenjärveen levitettiin viime viikolla polyalumiinikloridia veden fosforipitoisuuden vähentämiseksi. Littoistenjärvi on kärsinyt sinileväongelmasta ja käsittelyn odotetaan parantavan vedenlaatua. Vesi oli kirkasta 19.5.2017, viikko käsittelyn jälkeen.
Mein Schiff 6 -risteilyalus
Meyer Turku luovutti 9.5.2017 Mein Schiff 6 -risteilyaluksen saksalaiselle TUI Cruisesille.
Mein Schiff 6:n tekniset tiedot
- Pituus: 295 m
- Leveys: 36 m
- Syväys: 8 m
- Bruttovetoisuus (GT): 99 800
- Kansien lukumäärä: 15
- Liputusmaa: Malta
- Henkilöstömäärä: 1026
- Matkustajamäärä: 2794
- Hyttien lukumäärä: 1267 (82 prosentissa parveke)
- Ravintoloiden ja bistrojen lukumäärä: 13
- Baarien ja oleskelutilojen lukumäärä: 13
Yllä oleva video on kuvattu Ruissalon Kolkasta käsin. Uusi laiva on juuri lähtenyt telakalta. YouTube-kanavalta kuvat.pictures löytyy pidempi video Mein Schiff 6 -risteilyaluksen lähdöstä.
Puutiaisten levinneisyys ja niiden kantamat taudinaiheuttajat selvitettiin
Suomessa järjestettiin 2015 puutiaisnäytekeräys joukkoistamispohjalta niin sanotun punkkipankin muodostamiseksi. Lähemmäs 20 000 Ixodes-sukuun kuuluvaa punkkia kerättiin. Tarkoituksena oli selvittää punkkien levinneisyys Suomessa ja niiden kantamat taudinaiheuttajat.
Punkit ovat tärkeimpiä zoonoosien (eli tartuntatautien, jotka leviävät ihmisten ja eläinten välillä) levittäjiä maailmanlaajuisesti. Suomessa borrelioosin eli Lymen taudin saa mikrobiologisesti varmennettuna noin 1900 ihmistä vuodessa, mutta todellisuudessa tartuntoja arvellaan olevan 6000–7000. Lisäksi puutiaisaivotulehduksen aiheuttavia TBE-virustartuntoja on varmennetusti vuosittain noin 40–60.
Kerätty aineisto paljastaa ensimmäistä kertaa siperianpuutiaisen (taigapunkki, Ixodes persulcatus) levinneisyyden maanlaajuisesti ja tavallisen puutiaisen (Ixodes ricinus) leviämisen kohti pohjoista. Näytteistä 80% oli lajia Ixodes ricinus. Suurin osa punkkinäytteistä oli peräisin Järvi-Suomesta ja rannikkoalueelta. Pohjoisin näyte on napapiirin takaa (67° N). Molempia punkkilajeja löytyy kerättyjen näytteiden perusteella pohjoisimmillaan sijaintiin 65° N asti, tosin näistä suurin osa oli siperianpuutiaisia. Ixodes ricinus on tasaisemmin asettuneena Etelä- ja Itä-Suomeen sekä rannikkoalueille. Ixodes persulcatus esiintyy kolmessa erillisessä rykelmässä: Pohjanlahdella, Itä-Suomessa ja keskellä Etelä-Suomea.
Molemmista lajeista koostuva 2038 punkin otos tutkittiin tarkemmin niiden kantamien patogeenien selvittämiseksi. Ixodes ricinus -näytteistä 14,2 % sisälsi Borrelia burgdorferi -bakteeria, kun taas vastaava luku Ixodes persulcatus -näytteille oli 19,8%. Borrelia miyamotoi -bakteeria löytyi eri puutiaislajeille edellä olevassa järjestyksessä 0,2 % ja 0,4%. TBE-virusta löytyi Ixodes ricinus -näytteistä 0,2 prosentista ja Ixodes persulcatus -näytteistä 3,0 prosentista.
Punkkien infektiotasoissa on suuria vaihteluja eri puolella maata. Esimerkiksi Lounais-Suomessa havaittiin vuonna 2015 Borrelia burgdorferi 23,5 prosentilla aikuisista puutiaisista (Ixodes ricinus), kun taas Helsingin puistoalueilla on raportoitu vuonna 1999 kyseistä bakteeria kantavan 55 prosenttia puutiaista.