Oxfordin ja Bristolin yliopiston tutkijoiden mukaan jo yhden tai kahden viinilasin viikoittainen juominen raskauden aikana saattaa vaikuttaa lapsen älykkyysosamäärään. Suurkuluttajat eivät ole mukana kyseisessä tutkimuksessa.
Kategoria: biologia
Ilmastonsuojelun ja tehomaatalouden on yleisesti katsottu olevan toistensa vastaisia. Münchenin teknisen yliopiston tutkijat ovat tehneet ehdotuksen uudesta maankäyttötavasta, joka voi muuttaa näkemyksen. Uusi malli on räätälöity keskikokoisille eteläamerikkalaisille maatiloille, joiden voi taloudellisesti kannattaa muuttaa suuret yhden viljelykasvin viljelykset pienemmiksi useita eri lajikkeita sisältäviksi maapalstoiksi. Lisäksi kaikki käyttämätön maa metsitetään, mikä suojaa eroosiota vastaan ja toimii samalla pitkäaikaisena hiilivarastona. Maapalstat ovat kuitenkin sen verran suuria, että niillä voidaan käyttää tehomaatalouden menetelmiä kuten lannoitteita, kylvö- ja sadonkorjuukoneita.
Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen mukaan astmariski kasvaa kosteus- ja homevauriotaloissa asuvilla selkeästi verrattuna altistumattomiin. Leikki- ja kouluikäisillä astmariski kaksinkertaistuu. Haitallisia vaikutuksia havaitaan myös aikuisilla.
Lähde: http://www.oulu.fi/yliopisto
Kategoriat
Geneettinen suoja arseenia vastaan
Evoluutio ei ole vain ohjannut ihmisen kehitystä miljoonien vuosien ajan, vaan sillä on myös vaikutuksensa nykyihmiseen. Tällaiseen tulokseen päästiin tutkimalla argentiinalaisen kylän asukkaita. Kylä sijaitsee Andeilla, jossa veden arseenipitoisuudet ovat korkeat.
Tänään 15.10. on maailman käsienpesupäivä.
Yksi kymmenestä pankkikortista ja joka seitsemäs seteli on ulosteperäisten organismien saastuttama, paljastaa lontoolaisen Queen Mary -yliopiston tutkija. Kädet on tärkeää pestä saippualla aina ennen ruokailua ja wc:ssä käynnin jälkeen.
Yksiseinäiset arkkieliöt edustavat yhtä kolmesta domeenista, kaksi muuta domeenia ovat aitotumalliset ja bakteerit. Uppsalan yliopiston tutkijat ovat osoittaneet että arkit (Thamarchaea) kasvavat ja lisääntyvät jäämerissä käyttämällä ureaa energialähteenään. Tämän kyvyn ansiosta arkit selviytyvät ja menestyvät Maan karuimmassa ympäristössä.
Pohjois-Amerikasta 1800-luvulla Eurooppaan rantautunut tuoksukki (Ambrosia artemisiifolia) on levinnyt voimakkaasti mantereellamme viimeisten vuosisatojen aikana. Tuoksukin siitepöly on erittäin allergisoivaa ja se voi aiheuttaa herkille yksilöille pahoja reaktioita. Tuoksukki kukkii muista siitepölyallergiaa aiheuttavista kasveista poiketen elokuun ja lokakuun välillä, mikä pidentää siitepölykautta tuntuvasti.
Hollantilaisilla Waddenin saarilla on meneillään projekti, jolla selvitetään liettyneen maan viljelymahdollisuudet. Päämääränä on löytää suolaa kestäviä viljelykasveja ja tutkia niiden sietämiä suolapitoisuuksia.
Geneettisesti muokattu eliö voi muuntaa hiilidioksidin tai jätteen bensiinin kanssa yhteensopivaksi liikennepolttoaineeksi.
Stirlingin yliopiston tutkija on tunnistanut 20–30 villisimpanssien käsillä tehtyä elettä, joita käytetään kommunikoidessa eri tilanteissa kuten poikastenhoidossa, syöttämisen yhteydessä, sukupuoliasioissa, aggressiossa ja puolustustilanteessa. Vähintään kolmannes eleistä on yhteisiä ihmisten kanssa, ja samankaltaisuudet auttavat selvittämään kuinka ihmiset kehittivät kielen.