Autojen, lentokoneiden, junien ja kaikenlaisten muiden härveleiden melu on paitsi ärsyttävää myös sydän- ja verisuonitautien riskiä lisäävää, kertoo TheScientist.
Kategoriat
Kategoria: lääketiede
Sachin Kochrekar Turun yliopistosta on voittanut ensimmäistä kertaa järjestettävän Millennium Pitching -kilpailun, jossa kilpailevat tohtorikouluttavien ratkaisut aikamme suuriin haasteisiin.
Vuoden 2020 kemian Nobel-palkinnon saivat Emmanuelle Charpentier ja Jennifer A. Doudna, jotka ovat löytäneet yhden geeniteknologian huikeimmista työkaluista: CRISPR/Cas9-genominmuokkausmenetelmän. Menetelmän, jota geenisaksiksikin kutsutaan, avulla tutkijat voivat muuttaa erittäin tarkasti eläinten, kasvien ja mikro-organismien DNA:ta. Teknologialla on vallankumouksellinen vaikutus biotieteisiin. Sitä voidaan käyttää uudenlaisiin syöpähoitoihin ja perinnöllisten sairauksien parantamiseen.
Suomessa järjestettiin 2015 puutiaisnäytekeräys joukkoistamispohjalta niin sanotun punkkipankin muodostamiseksi. Lähemmäs 20 000 Ixodes-sukuun kuuluvaa punkkia kerättiin. Tarkoituksena oli selvittää punkkien levinneisyys Suomessa ja niiden kantamat taudinaiheuttajat.
Kategoriat
Puutiaiset ovat liikkeellä
Puutiaisongelma on taas ajankohtainen. Puutiaisia on havaittu muun muassa Turun seudulla takatalvesta huolimatta.
Ilotulitteet aiheuttivat viime vuonna lukuisia silmävammoja, joista vakavimmilta olisi vältetty jos ampujat ja katsojat olisivat käyttäneet suojalaseja. Ilotulitteiden ampujalle suojalasit ovat lain mukaan pakolliset, mutta niiden käyttöä suositellaan myös katsojille.
Kategoriat
Uudenvuodentina on lyijyä
Vuodenvaihteessa joillakin on tapana valaa uudenvuodentinat. Oikeastaan pitäisi puhua uudenvuodenlyijyistä, sillä nämä kauhassa sulatettavat pienet hevosenkengät koostuvat suurimmaksi osaksi terveydelle vaarallisesta lyijystä.
Geneettisesti muunneltuja hyttysiä tuottava Oxitec avaa suuren kokoluokan tuotantolaitoksen Brasiliaan. Oxitecin tehdasvalmisteiset ja pistämiskyvyttömät koirashyttyset vapautetaan luontoon villien naarashyttysten joukkoon. Niiden pariutuessa syntyy toukkia, jotka eivät saavuta aikuisuutta. Myös koiraat on ohjelmoitu kuolemaan itsestään muutamassa päivässä. Tällä menetelmällä voidaan taistella keltakuumehyttysen (Aedes aegypti) levittämiä viruksia vastaan. Nämä virukset aiheuttavat tauteja kuten zika-, dengue- ja keltakuumetta sekä chikungunyaa. Kyseisten virusten väheneminen olisi merkittävä asia, sillä esimerkiksi zikavirustartunnan saaneen naisen syntyvä lapsi voi sairastua mikrokefaliaan eli pienipäisyyteen. Oxitecin torjuntamenetelmä on myös ympäristöystävällinen verrattuna vaikkapa hyönteismyrkkyjen levittämiseen.
Puutiaisten on havaittu aktivoituneen Kaskisten seudulla sään lämmetessä. Puutiaiset levittävät borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta. Liikkuessa alueella jossa on puutiaisia on hyvä suojautua pukeutumalla oikeaoppisesti ja tarkastaa ettei niitä ole päässyt iholle. Puutiaisaivotulehduksen aiheuttavaa virusta vastaan on olemassa rokote, joka on otettava ennen altistumista, niin kuin muutkin rokotteet. Sen sijaan borrelioosia eli Lymen tautia aiheuttavan borreliabakteerin varalle ei ole rokotetta.
Näin keväällä ilman pienhiukkaspitoisuudet kohoavat useasti korkeiksi. Teillä ja kaduilla on vielä runsaasti hiekoituksesta ja suolauksesta lähtöisin olevaa moskaa, joka jauhautuu hienojakoiseksi pölyksi liikenteen vaikutuksesta. Lisäksi monella on vielä nastarenkaat alla, mikä aiheuttaa asfaltin kulumista ja sitä kautta pölyämistä. Pölyn joukossa on myös raskasmetalleja, jotka ovat peräisin muun muassa renkaiden kulumisesta. Pienhiukkaset ovat yksi merkittävimmistä ilmansaasteista ja niillä on moninaisia terveysvaikutuksia. Ne aiheuttavat esimerkiksi sydän- ja hengityselinsairauksia ja merkittävän määrän ennenaikaisia kuolemia. Kun liikkuu pölyn seassa pyörällä tai kävellen olisi hyvä käyttää hengityssuojainta, mutta harvoin sellaisia näkee ainakaan täällä Suomessa käytettävän. Taitaa useimmille olla ulkonäkö tärkeämpää kuin oma terveys. Hengityssuojaimistakin voisi varmasti suunnitella tyylikkäitä malleja muotitietoisille, sillä onhan pyöräilykypäristäkin vaikka minkänäköistä viritelmää. Isoissa kaupungeissa on periaatteessa olemassa järeitäkin keinoja liikenteestä aiheutuvien ilmansaasteiden hillitsemiseksi. Vaikkapa Turussa voidaan keskusta-aluetta sulkea liikenteeltä, jos ilmanlaatu heikkenee liikaa. Tosin näitä keinoja ei ole kaiketi vielä koskaan otettu oikeasti käyttöön.
Ilmanlaatua voi tarkkailla täältä: http://www.ilmanlaatu.fi