Kategoria: fysiikka

Kategoriat
fysiikka

Superkuu

Täysikuu
Täysikuu syyskuussa 2016

Tänä iltana 14.11.2016 taivaalla möllöttää niin sanottu superkuu. Kyseessä on tilanne, jolloin Kuu on mahdollisimman lähellä Maata juuri täydenkuun aikaan ja Kuu voi tarkkasilmäisestä näyttää tavanomaista suuremmalta. Sanan keksi 70-luvun lopussa astrologi (ei pidä sekoittaa astronomiin) Richard Nolle. Astronomit eli tähtitieteilijät eivät pidä ilmiötä mitenkään erityisenä. Superkuu on sinänsä varsin yleinen ilmiö, jopa useita kertoja vuodessa toistuva, mutta nyt täysikuu näkyy poikkeuksellisen suurena. Siitä on lähemmäs 70 vuotta, kun Kuu näkyi viimeksi näin suurena ja seuraavaksi tässä koossa möllötetään 2034. Toivotaan että taivas on pilvetön.

Kategoriat
fysiikka

Schiaparelli on paikannettu

Laskeutuja

NASA:n Mars-luotain on löytänyt punaisen planeetan pinnasta uuden jäljen, jonka oletetaan syntyneen Schiaparellin törmäyksestä. Törmäyskohta erottuu kuvasta sumeana tummana laikkuna, joka on kooltaan karkeasti 15 m x 40 m. Noin kilometrin päässä tästä näkyy valkoinen piste, joka lienee Schiaparellin laskuvarjo.

Kategoriat
fysiikka

Schiaparelli tuotti laskeutumisdataa

Data

ESA:n lehdistötilaisuudessa kerrottiin, että Schiaparellin (Entry, Descent & Landing Demonstrator Module; EDM) laskeutumisesta saatiin dataa. EDM:n laskeutuminen sujui odotetusti ilmeisesti laskuvarjojarrutuksen loppuvaiheeseen asti. Suunnitelman mukaan, laskuvarjon irrottamisen jälkeen, EDM:n rakettimoottorien olisi tullut käynnistyä 1,1 kilometrin päässä Marsin pinnasta. Rakettimoottorit toimivat kuitenkin vain muutaman sekunnin ajan eikä ole täyttä varmuutta siitä, että toimivatko ne edes kaikki. Laskeutumisen loppuvaiheessa yhteys Schiaparelliin menetettiin ja onkin todennäköistä että se tuhoutui. Vaikka laskeutuminen ei sujunutkaan suunnitelman mukaan, on laskeutumisesta kerätty data arvokasta tulevaisuuden laskeutumisia suunniteltaessa. Laskeutumisen vaiheet selviävät tarkemmin datan analysoimisen myötä.

Lue lisää ”Schiaparelli tuotti laskeutumisdataa”
Kategoriat
fysiikka

Schiaparellin laskeutuminen on käsillä

Mars

ExoMars-luotainprojekti on edennyt tärkeään vaiheeseen. Keskiviikkona 19.10.2016 noin parikymmentä minuuttia ennen iltakuutta Suomen aikaan alkaa Schiaparellin laskeutuminen Marsiin. Samoin aikoihin ohjataan myös TGO-luotain Mars-planeettaa kiertävälle radalle. Schiaparellin mukana Marsiin laskeutuu muun muassa suomalaista teknologiaa.

Lisätietoa ExoMars-luotainprojektista ESA:n sivulta

Kategoriat
fysiikka

Suomalaista teknologiaa laskeutuu Marsin pinnalle

Laskeutuja

Viime keväänä Kazakstanista laukaistiin ExoMars 2016 -alus, josta irrotettava Schiaparelli-lasketumismoduuli laskeutuu Marsin pinnalle keskiviikkona 19.10.2016 noin kello 17:50 Suomen aikaa. Schiaparelli-laskeutujan mukana Marsiin päätyy myös suomalaisia laitteita, joilla mitataan planeetan kaasukehän painetta ja kosteutta. Näissä Ilmatieteen laitoksen toimittamissa instrumenteissa on sisällä muun muassa Väisälä Oyj:n anturiteknologiaa.

Lue lisää ”Suomalaista teknologiaa laskeutuu Marsin pinnalle”
Kategoriat
fysiikka vihreä teknologia

Vauhtipyöriä sähköajoneuvoihin

Akun energiaa voidaan säilöä vauhtipyörään, joka toimii joko moottorina tai generaattorina. Sähköajoneuvon kiihdytys ja jarrutus aiheuttavat sähköpiikkejä, jotka kuormittavat akkua ja jotka ovat tasattavissa vauhtipyörän avulla. Vauhtipyörästä voisivat erityisesti hyötyä paljon pysähtyvät ja kiihdyttävät kaupunkiajoneuvot kuten roska- ja linja-autot.

Lähde: http://www.uu.se/

Kategoriat
fysiikka kemia

Mustesuihkuteknologialla tulostettava laser

Nykyisin useimmat laserit valmistetaan piikiekokelle samantapaisella kalliilla menetelmällä kuin mikroprosessorit. Nyt tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla laser voidaan tulostaa mille tahansa pinnalle hyödyntämällä arkista mustesuihkuteknologiaa.

Lue lisää ”Mustesuihkuteknologialla tulostettava laser”
Kategoriat
fysiikka kemia

Täydellinen hiekkalinna

  • Kirjoittaja Kirjoittanut M.Sc.
  • Julkaisupäivämäärä 9.8.2012

Hiekkalinnaa rakentavat lapset tietävät että hiekan joukkoon on lisättävä hieman vettä rakennelman sortumisen estämiseksi. Miksi näin on? Vesi muodostaa ikään kuin pieniä siltoja hiekanjyvästen välille, mikä kiinteyttää hiekkalinnan rakennetta. Tutkijat ovat osoittaneet että optimaalinen veden määrä on hyvin pieni, vain muutamia prosentteja. Jos käytetään optimaalista vesikonsentraatiota, voidaan rakentaa jopa viisi metriä korkea hiekkalinna.

Lähde: http://www.english.uva.nl

Kategoriat
fysiikka

Tänään saatiin Higgsin bosonin olemassaolosta vahva näyttö

  • Kirjoittaja Kirjoittanut M.Sc.
  • Julkaisupäivämäärä 4.7.2012

Tänään esitetyt ATLAS- ja CMS- kokeet puoltavat vahvasti Higgsin bosonin olemassaoloa. Molemmat kokeet paljastavat uuden hiukkasen massa-alueelta 125-126 GeV. Tänään esitetyt tulokset ovat alustavia, vuoden 2012 dataa analysoidaan vielä. Tämän päivän havainnoista saadaan loppuvuodesta parempi kuva, kun LHC tarjoaa lisää dataa kokeista. Seuraavaksi tulee määrittää hiukkasen tarkka luonne ja sen merkitys maailmankaikkeuden ymmärtämiselle.

Lähde: http://press.web.cern.ch