Toyota esittelee ensimmäisen sähkökatumaasturinsa RAV4 EV:n

Kaksi vuotta sitten Toyota ja Tesla Motors ilmoittivat yhteistyöstään tuoda täyssähkö-RAV4 markkinoille vuodeksi 2012 ja nyt Toyota esitteleekin kyseisen auton. Uudessa RAV4 EV:ssä yhdistyy sähköauton tehokkuus ja pienen katumaasturin monipuolisuus. Teslan korkeasuorituskykyiset akut ja voimansiirto kohtaavat RAV4 V6:en tyylikkyyden, tavarakapasiteetin ja suorituskyvyn.

Auto on itse asiassa tämän hetken ainoa sähkökatumaasturi. Sen kantama on sata mailia, jonka saavuttamisessa auttaa erityinen jarrujärjestelmä (regen-brake system). Auto kiihtyy tasaisesti ja hiljaisesti seitsemässä sekunnissa nollasta kuuteenkymmeneen mailiin tunnissa. RAV4 EV painaa noin 470 paunaa enemmän kuin vastaava V6. Lisäpainon tuomia ongelmia on häivytetty viemällä painopistettä alemmas ja keskemmälle, minkä ansiosta ajokokemuksesta saadaan miellyttävä. RAV4 EV:n energiatehokkuutta on nostettu LED-valoilla ja ottamalla suunnittelussa huomioon aerodynaamisia seikkoja. Sähkömaasturissa on perinteiseen malliin nähden yhtä paljon tavaratilaa (73 neliöjalkaa) ja viisi mukavaa istuinta. Kotikäyttöön suunnitellulla 40 ampeerin ja 240 voltin laturilla akkujen täyslataus saavutetaan kuudessa tunnissa.

Auto tulee tänä kesänä myyntiin Kaliforniassa.

Lähde: http://pressroom.toyota.com

Auringonvalon ja ilman avulla tuotetaan steriiliä vettä

Hullin yliopiston tutkijat kehittävät tohtori Ross Boylen johdolla vedenpuhdistusmenetelmää, joka saa voimansa yksinkertaisesti auringonvalosta ja ilmasta. Tällaiselle järjestelmälle on kysyntää alueilla, joilla tavanomaisia kemikaaleja ja sähköä käyttävät vedenpuhdistusmenetelmät eivät ole vaihtoehto.

Vedenpuhdistusjärjestelmässä porfyriinillä päällystetyillä lasihelmillä täytetyssä läpinäkyvässä putkessa vesi virtaa luonnonvalossa ja porfyriinin vaikutuksesta ilman hapesta muodostuu myrkyllistä muotoa, joka tappaa vedestä bakteerit ja parasiitit. Järjestelmän merkittävänä etuna on se, että siinä mikro-organismeille ei pääse syntymään resistenssiä. Vedenpuhdistuslaitteen tulee olla hyvin yksinkertainen, edullinen ja helposti siirrettävä ollakseen realistinen ja käytännöllinen vaihtoehto syrjäisille maaseutualueille. Vedenpuhdistuslaitteessa ei tarvita muita erikoisosia kuin porfyriinillä päällystetyt lasihelmet, jotka voidaan yksinkertaisimmillaan pakata jopa muoviseen juomapulloon. Helmien säilytys ei vaadi erityisjärjestelyitä, pelkkä pimeä paikka riittää niiden säilytykseen.

Järjestelmässä ei synny muita sivutuotteita kuin käytetyt lasihelmet, jotka voidaan kierrättää tavallisena lasijätteenä tai päällystää uudelleen valoherkällä yhdisteellä. Steriili vesi on elintärkeää yhteisöille, joilla on rajoittunut pääsy terveydenhuollon palveluihin. Steriiliä vettä tuotetaan yleensä kemikaaleilla kuten vetyperoksidilla tai kloorilla, jotka ovat ongelmallisia kuljetuksensa tai myrkyllisyytensä puolesta. Vettä voidaan steriloida myös ultraviolettivalolla, mutta se vaatii taas sähköä. Muut järjestelmät, kuten suodatus, eivät ole välttämättä tarpeeksi tehokkaita.

Tohtori Boylen laiteessa yhdistyy olemassa olevat teknologiat ja Boyle toivookin että hän saa järjestelmän pystyyn laboratorioonsa muutamassa kuukaudessa. Järjestelmä optimoidaan kontrolloiduissa olosuhteissa bakteeriviljelmien avulla vedenvirtausnopeuden ja helmien eliniän määrittämiseksi. Kun Boylella on toimiva prototyyppi hän tekee kenttäkokeita Etelä-Afrikassa varmistaakseen, että laite on toimintakykyinen myös käytännön olosuhteissa.

Lähde: http://www2.hull.ac.uk/

Muovin valmistus biomassasta

Massachusettsin yliopiston kemianinsinöörit ovat Paul J. Dauenhauerin johtamana löytäneet uuden tehokkaan ja edullisen tavan tuottaa biomassasta muovipullojen valmistukseen käytettävää pääraaka-ainetta, p-ksyleeniä. Nykyään muoviteollisuus valmistaa p-ksyleeniä öljystä, mille uusi prosessi tarjoaa ympäristöystävällisen vaihtoehdon. Ksyleeniistä valmistetaan PET-muovia, jota käytetään muun muassa limsapulloissa, ruokapakkauksissa, synteettisissä vaatekuiduissa ja auton osissa.

Prosessissa glukoosi muunnetaan korkealämpöbiomassareaktorissa zeoliittikatalyytin avulla p-ksyleeniksi kolmivaiheisessa reaktiossa. Varta vasten kyseiseen reaktioon suunnitellun katalyytin nanorakenne vaikuttaa suuresti reaktion saantoon. Optimoimalla nanorakenne saavutetaan jopa 75 prosentin saanto.

Zeoliittikatalyytin löytö on osa Catalysis Center for Energy Innovationin (CCEI) suurempaa ponnistelua saavuttaa läpimurto biopolttoaineiden ja -kemikaalien valmistamiseksi lignoselluloosabiomassasta. Vuonna 2010 CCEI-tutkijaryhmä löysi Caltechin Mark Davisin johtamana Tina-Betan, joka katalysoi glukoosin reaktiota fruktoosiksi. Tämä reaktio on ensimmäinen vaihe tuotettaessa useita eri biopolttoaineita tai -kemikaaleja, mukaan lukien ksyleeniä, selluloosasta.

Lähde: http://www.umass.edu