Kategoriat
fysiikka

ESA:n astronauttihaku päättyy tänään

Euroopan avaruusjärjestön astronauttihaku päättyy tänään 18.6.2021 puoliltaöin Keski-Euroopan kesäaikaa.

Kategoriat
fysiikka

EnVision on ESA:n seuraava Venus-luotain

EnVisionista tulee Euroopan avaruusjärjestön (ESA) seuraava Venus-luotain, joka tarjoaa kattavasti tietoa planeetan sisimmästä ytimestä sen ylimpään kaasukehään. Luotain selvittää sitä, miksi Venus ja Maa kehittyivät niin eri tavoilla.

Venus on aurinkokunnan planeetoista toisiksi lähimpänä Aurinkoa.

Kategoriat
fysiikka

Tänään taivaalla loistaa sininen superverikuu

Kuu oli punertava elokuussa 2017
Kategoriat
fysiikka

Sadonkorjuun kuu

Täysikuu loisti taivaalla 5.10.2017. Syyspäiväntasausta lähimmäksi ajoittuvaa täysikuuta kutsutaan englanniksi myös sadonkorjuun kuuksi (harvest moon). Kuu oli varsin kirkas ja ilmeisesti ennen keinovalon aikakautta ilmiötä onkin hyödynnetty sadonkorjuun jatkamiseksi yön tunneille.

Kategoriat
fysiikka

Superkuu marraskuussa 2016

Superkuun noustessa Turun seudulla pilvet haittasivat sen näkyvyyttä. Iltaa kohden pilvet väistyivät hetkeksi ja kuu oli nähtävissä.

Kuvia marraskuun 2016 superkuusta voi katsella kuvat.pictures-sivustolta.

Kategoriat
fysiikka

Superkuu

Täysikuu
Täysikuu syyskuussa 2016

Tänä iltana 14.11.2016 taivaalla möllöttää niin sanottu superkuu. Kyseessä on tilanne, jolloin Kuu on mahdollisimman lähellä Maata juuri täydenkuun aikaan ja Kuu voi tarkkasilmäisestä näyttää tavanomaista suuremmalta. Sanan keksi 70-luvun lopussa astrologi (ei pidä sekoittaa astronomiin) Richard Nolle. Astronomit eli tähtitieteilijät eivät pidä ilmiötä mitenkään erityisenä. Superkuu on sinänsä varsin yleinen ilmiö, jopa useita kertoja vuodessa toistuva, mutta nyt täysikuu näkyy poikkeuksellisen suurena. Siitä on lähemmäs 70 vuotta, kun Kuu näkyi viimeksi näin suurena ja seuraavaksi tässä koossa möllötetään 2034. Toivotaan että taivas on pilvetön.

Kategoriat
fysiikka

Schiaparelli on paikannettu

Laskeutuja

NASA:n Mars-luotain on löytänyt punaisen planeetan pinnasta uuden jäljen, jonka oletetaan syntyneen Schiaparellin törmäyksestä. Törmäyskohta erottuu kuvasta sumeana tummana laikkuna, joka on kooltaan karkeasti 15 m x 40 m. Noin kilometrin päässä tästä näkyy valkoinen piste, joka lienee Schiaparellin laskuvarjo.

Kategoriat
yleinen

Mars-aiheinen biisi

Nuotit

Mars-aiheinen biisi (YouTube-video)

Symphony of Science – The Case for Mars

Kategoriat
fysiikka

Schiaparelli tuotti laskeutumisdataa

Data

ESA:n lehdistötilaisuudessa kerrottiin, että Schiaparellin (Entry, Descent & Landing Demonstrator Module; EDM) laskeutumisesta saatiin dataa. EDM:n laskeutuminen sujui odotetusti ilmeisesti laskuvarjojarrutuksen loppuvaiheeseen asti. Suunnitelman mukaan, laskuvarjon irrottamisen jälkeen, EDM:n rakettimoottorien olisi tullut käynnistyä 1,1 kilometrin päässä Marsin pinnasta. Rakettimoottorit toimivat kuitenkin vain muutaman sekunnin ajan eikä ole täyttä varmuutta siitä, että toimivatko ne edes kaikki. Laskeutumisen loppuvaiheessa yhteys Schiaparelliin menetettiin ja onkin todennäköistä että se tuhoutui. Vaikka laskeutuminen ei sujunutkaan suunnitelman mukaan, on laskeutumisesta kerätty data arvokasta tulevaisuuden laskeutumisia suunniteltaessa. Laskeutumisen vaiheet selviävät tarkemmin datan analysoimisen myötä.

Kategoriat
fysiikka

Schiaparellin laskeutuminen on käsillä

Mars

ExoMars-luotainprojekti on edennyt tärkeään vaiheeseen. Keskiviikkona 19.10.2016 noin parikymmentä minuuttia ennen iltakuutta Suomen aikaan alkaa Schiaparellin laskeutuminen Marsiin. Samoin aikoihin ohjataan myös TGO-luotain Mars-planeettaa kiertävälle radalle. Schiaparellin mukana Marsiin laskeutuu muun muassa suomalaista teknologiaa.

Lisätietoa ExoMars-luotainprojektista ESA:n sivulta