Euroopan avaruusjärjestön astronauttihaku päättyy tänään 18.6.2021 puoliltaöin Keski-Euroopan kesäaikaa.
Avainsana: avaruus
EnVision on ESA:n seuraava Venus-luotain
EnVisionista tulee Euroopan avaruusjärjestön (ESA) seuraava Venus-luotain, joka tarjoaa kattavasti tietoa planeetan sisimmästä ytimestä sen ylimpään kaasukehään. Luotain selvittää sitä, miksi Venus ja Maa kehittyivät niin eri tavoilla.
Venus on aurinkokunnan planeetoista toisiksi lähimpänä Aurinkoa.
Sadonkorjuun kuu
Täysikuu loisti taivaalla 5.10.2017. Syyspäiväntasausta lähimmäksi ajoittuvaa täysikuuta kutsutaan englanniksi myös sadonkorjuun kuuksi (harvest moon). Kuu oli varsin kirkas ja ilmeisesti ennen keinovalon aikakautta ilmiötä onkin hyödynnetty sadonkorjuun jatkamiseksi yön tunneille.
Superkuu marraskuussa 2016
Superkuun noustessa Turun seudulla pilvet haittasivat sen näkyvyyttä. Iltaa kohden pilvet väistyivät hetkeksi ja kuu oli nähtävissä.
Kuvia marraskuun 2016 superkuusta voi katsella kuvat.pictures-sivustolta.
Tänä iltana 14.11.2016 taivaalla möllöttää niin sanottu superkuu. Kyseessä on tilanne, jolloin Kuu on mahdollisimman lähellä Maata juuri täydenkuun aikaan ja Kuu voi tarkkasilmäisestä näyttää tavanomaista suuremmalta. Sanan keksi 70-luvun lopussa astrologi (ei pidä sekoittaa astronomiin) Richard Nolle. Astronomit eli tähtitieteilijät eivät pidä ilmiötä mitenkään erityisenä. Superkuu on sinänsä varsin yleinen ilmiö, jopa useita kertoja vuodessa toistuva, mutta nyt täysikuu näkyy poikkeuksellisen suurena. Siitä on lähemmäs 70 vuotta, kun Kuu näkyi viimeksi näin suurena ja seuraavaksi tässä koossa möllötetään 2034. Toivotaan että taivas on pilvetön.
Schiaparelli on paikannettu
NASA:n Mars-luotain on löytänyt punaisen planeetan pinnasta uuden jäljen, jonka oletetaan syntyneen Schiaparellin törmäyksestä. Törmäyskohta erottuu kuvasta sumeana tummana laikkuna, joka on kooltaan karkeasti 15 m x 40 m. Noin kilometrin päässä tästä näkyy valkoinen piste, joka lienee Schiaparellin laskuvarjo.
Mars-aiheinen biisi
Mars-aiheinen biisi (YouTube-video)
Schiaparelli tuotti laskeutumisdataa
ESA:n lehdistötilaisuudessa kerrottiin, että Schiaparellin (Entry, Descent & Landing Demonstrator Module; EDM) laskeutumisesta saatiin dataa. EDM:n laskeutuminen sujui odotetusti ilmeisesti laskuvarjojarrutuksen loppuvaiheeseen asti. Suunnitelman mukaan, laskuvarjon irrottamisen jälkeen, EDM:n rakettimoottorien olisi tullut käynnistyä 1,1 kilometrin päässä Marsin pinnasta. Rakettimoottorit toimivat kuitenkin vain muutaman sekunnin ajan eikä ole täyttä varmuutta siitä, että toimivatko ne edes kaikki. Laskeutumisen loppuvaiheessa yhteys Schiaparelliin menetettiin ja onkin todennäköistä että se tuhoutui. Vaikka laskeutuminen ei sujunutkaan suunnitelman mukaan, on laskeutumisesta kerätty data arvokasta tulevaisuuden laskeutumisia suunniteltaessa. Laskeutumisen vaiheet selviävät tarkemmin datan analysoimisen myötä.
Schiaparellin laskeutuminen on käsillä
ExoMars-luotainprojekti on edennyt tärkeään vaiheeseen. Keskiviikkona 19.10.2016 noin parikymmentä minuuttia ennen iltakuutta Suomen aikaan alkaa Schiaparellin laskeutuminen Marsiin. Samoin aikoihin ohjataan myös TGO-luotain Mars-planeettaa kiertävälle radalle. Schiaparellin mukana Marsiin laskeutuu muun muassa suomalaista teknologiaa.