Kategoriat
biologia lääketiede

Geenimuunnellut hyttyset hillitsemään virustautien leviämistä

kuollut-hyttynen

Geneettisesti muunneltuja hyttysiä tuottava Oxitec avaa suuren kokoluokan tuotantolaitoksen Brasiliaan. Oxitecin tehdasvalmisteiset ja pistämiskyvyttömät koirashyttyset vapautetaan luontoon villien naarashyttysten joukkoon. Niiden pariutuessa syntyy toukkia, jotka eivät saavuta aikuisuutta. Myös koiraat on ohjelmoitu kuolemaan itsestään muutamassa päivässä. Tällä menetelmällä voidaan taistella keltakuumehyttysen (Aedes aegypti) levittämiä viruksia vastaan. Nämä virukset aiheuttavat tauteja kuten zika-, dengue- ja keltakuumetta sekä chikungunyaa. Kyseisten virusten väheneminen olisi merkittävä asia, sillä esimerkiksi zikavirustartunnan saaneen naisen syntyvä lapsi voi sairastua mikrokefaliaan eli pienipäisyyteen. Oxitecin torjuntamenetelmä on myös ympäristöystävällinen verrattuna vaikkapa hyönteismyrkkyjen levittämiseen.

Kategoriat
yleinen

Kelloja siirretään tunti taaksepäin

Kellojen siirto

Kesäajasta siirrytään normaaliaikaan 30.10.2016. Aamuyöllä kelloja siirretään taaksepäin kello neljästä kello kolmeen.

Kategoriat
yleinen

Loppuvuoden ensimmäinen lumisade

Kaarinassa satoi hieman lunta 26.10.2016 iltakahdeksan aikoihin. Se taisi olla loppuvuoden ensimmäinen lumisade. Nyt puoliltaöin lumi on käytännössä sulanut kokonaan.

Kategoriat
fysiikka

Schiaparelli on paikannettu

Laskeutuja

NASA:n Mars-luotain on löytänyt punaisen planeetan pinnasta uuden jäljen, jonka oletetaan syntyneen Schiaparellin törmäyksestä. Törmäyskohta erottuu kuvasta sumeana tummana laikkuna, joka on kooltaan karkeasti 15 m x 40 m. Noin kilometrin päässä tästä näkyy valkoinen piste, joka lienee Schiaparellin laskuvarjo.

Kategoriat
yleinen

Mars-aiheinen biisi

Nuotit

Mars-aiheinen biisi (YouTube-video)

Symphony of Science – The Case for Mars

Kategoriat
fysiikka

Schiaparelli tuotti laskeutumisdataa

Data

ESA:n lehdistötilaisuudessa kerrottiin, että Schiaparellin (Entry, Descent & Landing Demonstrator Module; EDM) laskeutumisesta saatiin dataa. EDM:n laskeutuminen sujui odotetusti ilmeisesti laskuvarjojarrutuksen loppuvaiheeseen asti. Suunnitelman mukaan, laskuvarjon irrottamisen jälkeen, EDM:n rakettimoottorien olisi tullut käynnistyä 1,1 kilometrin päässä Marsin pinnasta. Rakettimoottorit toimivat kuitenkin vain muutaman sekunnin ajan eikä ole täyttä varmuutta siitä, että toimivatko ne edes kaikki. Laskeutumisen loppuvaiheessa yhteys Schiaparelliin menetettiin ja onkin todennäköistä että se tuhoutui. Vaikka laskeutuminen ei sujunutkaan suunnitelman mukaan, on laskeutumisesta kerätty data arvokasta tulevaisuuden laskeutumisia suunniteltaessa. Laskeutumisen vaiheet selviävät tarkemmin datan analysoimisen myötä.

Kategoriat
fysiikka

Schiaparellin laskeutuminen on käsillä

Mars

ExoMars-luotainprojekti on edennyt tärkeään vaiheeseen. Keskiviikkona 19.10.2016 noin parikymmentä minuuttia ennen iltakuutta Suomen aikaan alkaa Schiaparellin laskeutuminen Marsiin. Samoin aikoihin ohjataan myös TGO-luotain Mars-planeettaa kiertävälle radalle. Schiaparellin mukana Marsiin laskeutuu muun muassa suomalaista teknologiaa.

Lisätietoa ExoMars-luotainprojektista ESA:n sivulta

Kategoriat
vihreä teknologia

Keskittävä aurinkovoima

Keskittävä aurinkovoima

Keskittävä aurinkovoima (concentrated solar power; CSP) on eräs varteenotettava teknologia hiilidioksidittomaan energiantuotantoon. CSP-menetelmällä auringon säteilyenergiaa  konsentroidaan lukuisien peilien avulla yksittäiseen torniin, jonka sisällä oleva sulasuola (molten salt) kuumenee jopa lähemmäs tuhatta celsiusastetta. Sulasuolaan varastoidulla energialla tuotetaan vesihöyryä, joka puolestaan pyörittää höyryturbiinia. Sähköä saadaan turbiinin pyörittämästä generaattorista. Sulasuolateknologian avulla aurinkoenergiaa voidaan varastoida yön yli tapahtuvaa sähköntuotantoa varten ja saadaan pidettyä järjestelmä käynnissä 24/7.

Kategoriat
biologia kuvat

Kupittaan lintupuisto

Kupittaanpuistossa oli vielä lokakuun puolessa välissä nähtävillä monenlaisia lintuja. Siellä asusti myös vuohia.

Kategoriat
fysiikka

Suomalaista teknologiaa laskeutuu Marsin pinnalle

Laskeutuja

Viime keväänä Kazakstanista laukaistiin ExoMars 2016 -alus, josta irrotettava Schiaparelli-lasketumismoduuli laskeutuu Marsin pinnalle keskiviikkona 19.10.2016 noin kello 17:50 Suomen aikaa. Schiaparelli-laskeutujan mukana Marsiin päätyy myös suomalaisia laitteita, joilla mitataan planeetan kaasukehän painetta ja kosteutta. Näissä Ilmatieteen laitoksen toimittamissa instrumenteissa on sisällä muun muassa Väisälä Oyj:n anturiteknologiaa.