Kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus) on hitaasti kasvava pikkukala. Sen pituus vaihtelee yleensä viiden ja kahdeksan senttimetrin välillä, mutta se voi kasvaa jopa kymmenen senttimetriä pitkäksi. Kolmipiikin ruumiinrakenne on sukkulamainen, ja sillä on suuri pää sekä erittäin hoikka pyrstönvarsi. Kalan värisävy vaihtelee vihertävän hopeisesta sinihopeiseen. Kutuaikana kolmipiikkikoiraiden mahapuolet muuttuvat punertaviksi ja silmät sinertävät. Kolmipiikki erottuu viisipiikistä ja kymmenpiikistä selkäpiikkien lukumäärän perusteella. Lisäksi se on pullukampi muodoiltaan muihin piikkikaloihimme verrattuna.

Kolmipiikki on levinnyt koko Suomen rannikkoalueille sekä paikoittain järviin Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa. Kolmipiikki kutee kesäkuun alun ja heinäkuun lopun välisellä ajalla. Naaras laskee munansa useassa erässä. Koiraat valtaavat oman kutureviirinsä, rakentavat pesän ja hedelmöittävät munat sekä vartioivat niitä. Noin viikon kuluessa kuoriutuvat jälkeläiset, joita koiras suojelee jokusen päivän. Tavallisesti kolmipiikki saavuttaa sukukypsyyden vuoden ikäisenä
ja elää enimmillään neljästä kuuteen vuotta.
Kolmipiikki on sinnikäs kala, joka ei pahemmin säiky kookkaampiakaan vesieläimiä. Se syö pienikokoisia selkärangattomia, kalanmätiä ja pikkukalanpoikasia. Vaaratilanteissa kala lukitsee vatsapuolen piikkinsä ulospäin, mikä tekee kolmipiikin viholliselle siitä epämiellyttävän nieltävän. Kolmipiikin elinympäristöä on keväisin matalien rantavesien kasvillisuus sekä joet ja purot. Se viettää talven suurissa parvissa järvenselällä tai avomerellä. Kolmipiikki elää ensisijaisesti Itämeren rannikoilla ja toissijaisesti puroissa, joissa ja karuissa järvissä. Sisävesistöissä sitä esiintyy pääasiallisesti Suomen pohjoisosissa.
Lähteenä käytetty: Pinkka oppimisympäristö, Suomen Lajitietokeskus – Kolmipiikki (CC BY 4.0). Viitattu 16.11.2026.
